Pääministeri Lauri Ingmanin hallituksen ohjelma

Ingmanin ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 28.11.1918

Hyvät Herrat!

Käymme meille uskottuun tehtävään tietoisina siitä, että vaikeudet, jotka kohtaavat toimintaamme, ovat suuret, ja että niiden voittaminen ei riipu yksin meidän hyvästä tahdostamme eikä taidostamme.

Maamme vapaus ja itsenäisyys on voitettu kansan parhaimmiston yhteisillä, raskailla uhrauksilla. Hallituksen tärkein tehtävä on oleva toimia vapaustaistelun kalliin saavutuksen turvaamiseksi. On sentähden pyrittävä saamaan kaikkien valtain tunnustus Suomen itsenäisyydelle niin pian kuin mahdollista, ja valvottava, että maamme asema itsenäisenä valtakuntana turvataan myöskin niissä neuvotteluissa, joissa suuren maailmansodan loppuselvitys suoritetaan. Huolimatta niistä vakavista vaikeuksista, jotka ovat tässä asiassa ilmenneet, saanemme olla varmat siitä, että Suomen kansan yksimielinen vaatimus saada elää vapaana ja itsenäisenä on, kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteitten mukaisesti, täysin otettava varteen.

Suomen kansa on kiitollinen niitä kansoja kohtaan, jotka turvaavat sen tärkeimmän elinehdon, sen vapauden ja itsenäisyyden. Kansamme on osottanut ja on vastakin osottava, että se pitää kiitollisuuden ja kunnian vaatimuksia kalliina. Hallituksen asia on oleva, tarkkaa puolueettomuutta noudattaen, koettaa edistää Suomen menestystä rakentamalla mahdollisimman hyvät välit Suomen ja muiden valtojen kesken. Ne siteet, jotka kautta vuosisatojen ovat yhdistäneet Suomen sen läntisiin naapurimaihin, ovat, yhteisen edun vuoksi, säilytettävät ja lujitettavat.

Hallituksen velvollisuus on koettaa saada toteutetuksi koko kansamme, niin hyvin sen suomen- kuin ruotsinkielisenkin aineksen vaatimus, että Suomi on säilytettävä eheänä ja koskemattomana. On ollut omansa herättämään huolestumista vaatimus, että maamme tärkeä osa olisi siitä irrotettava. Suuressa määrin kiinnittää kansamme huomiota kysymys sen Suomen kansan osan kohtalosta, joka asuu maamme itäisen rajan takana. Siinä ei ole kysymys kansanaineksen eroittamisesta ympäristöstä, johon se kansallisuutensa, kielensä ja kehityksensä puolesta kuuluu, vaan vieraaseen ympäristöön joutuneen heimon yhdistämisestä sen veriheimolaisiin. Velvollisuutemme on koettaa neuvotteluilla saada aikaan asiantila, joka takaisi tälle heimokuntamme osalle mahdollisuuden sellaiseen, sen luonteen mukaiseen kehitykseen, jota se ei nykyisissä oloissa voi saavuttaa, ja joka vastaisi myöskin Suomen kansan oleellisia etuja.

Jotta kansamme voisi täyttää historiallisen tehtävänsä, tarvitsee se sisäistä eheyttä. Viime kevään raskaat tapaukset iskivät valitettavasti kansaamme syviä haavoja. Niitä kumouksellisia voimia vastaan, jotka silloin asettivat kansamme koko tulevaisuuden vaaranalaiseksi ja jotka uhkaavat hävittää maailman oikeusjärjestyksen ja kulttuurin, täytyy meidän seisoa horjumattomina etuvartioina. Mutta toisaalta on Hallituksen velvollisuus oleva, samalla kuin se tarmolla turvaa laillista yhteiskuntajärjestystä, koettaa vaikuttaa kansamme eheyttämiseksi ja säännönmukaisten olojen aikaansaamiseksi. Hallitus on, kiinteässä yhteistoiminnassa Eduskunnan kanssa, koettava myöskin edistää olojen vaatimien uudistusten toteuttamista. Tällä hetkellä on ponnistettava kaikki voimat, jotta saataisiin elintarpeita ja siten torjutuksi maan väestöä, varsinkin sen vähävaraisia, uhkaava nälkäkuolema.

Nykyään koossaolevan eduskunnan jäsenet ovat pitäneet tarpeellisena, että uudet eduskuntavaalit toimitetaan ensi vuoden helmi- tai maaliskuussa. Hallitus tulee ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin määrätä vaalit silloin toimitettavaksi.

Vaikeudet työssämme ovat, niinkuin sanoin suuret. Mutta isänmaallinen velvollisuutemme on koettaa voittaa ne. Ajan myrskyisissä oloissa on rakennettava kansamme tulevaisuudelle luja pohja. Luotamme siihen, että kaikki isänmaalliset, kansamme parasta harrastavat voimat tukevat työtämme isänmaan hyväksi. Kaikkivaltias Jumala antakoon sen menestyä.