Kellonajan siirrosta luopuminen /kesäaika, talviaika

LVM070:00/2018 Kehittäminen

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta

valtioneuvosto.fi/hankkeet

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Ehdotuksen toteutuessa kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Tällä hetkellä Euroopassa siirrytään kesäaikaan maaliskuussa ja takaisin talvi- eli normaaliaikaan lokakuussa.

Hankkeen eteneminen

26.1.2018 Toimikausi alkaa

31.3.2021 Toimikausi päättyy

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero LVM070:00/2018

Asettaja liikenne- ja viestintäministeriö

Toimikausi/aikataulu 26.1.2018 – 31.3.2021

Asettamispäivä 26.1.2018

sisämarkkinat kesäaika talviaika

Yhteyshenkilö
Maria Rautavirta, Tietoliiketoimintayksikön johtaja, liikenneneuvos
puh. 0295 34 2564
vs99Tglox1jZziyNuiYv7CJT6ngevinghnE99Tglox1jZnvenZ:bgyvnz

Tavoitteet ja tuotokset

Euroopan komissio ehdottaa, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa. Tavoitteena on, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin yhtenäisesti. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin itse pysyvästä ajastaan. Uuden järjestelmän myötä jokaisen EU-jäsenvaltion olisi ilmoitettava ajoissa komissiolle, jos se aikoisi muuttaa normaaliaikaansa.

Aikavyöhykemuutosten vaikutusarviointityökalu

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on laatinut liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Excel-muotoisen aikavaikutustyökalun. Se on valmistunut lokakuun loppupuolella. Tarkoitus on työkalua hyödyntäen edistää jäsenvaltioiden välisiä koordinaatiokeskusteluja.

Työkalun avulla voi vertailla päivänvalon määrää Euroopan pääkaupungeissa kolmessa eri skenaariossa: pysyvässä talviajassa, pysyvässä kesäajassa sekä nykytilanteessa, jossa kellonaikaa siirretään kaksi kertaa vuodessa. Excelin toisessa osassa voi tarkastella sitä, miten eri aikaskenaariot vaikuttaisivat seuraaviin seitsemään kategoriaan: maatalouteen, talouteen, energiaan, vapaa-aikaan, terveyteen, matkailuun ja liikenteeseen. Vertailuominaisuus auttaa hahmottamaan sitä, minkälaisia valon määrää koskevia vaikutuksia eri jäsenvaltioille kustakin aikavalinnasta voi aiheutua.

Työkalu ("Aikavyöhykemuutosten vaikutusarviointityökalu") on saatavilla kohdasta Asiakirjat: Julkaisut ja raportit.

Suomi on ollut yhteydessä muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin tiedonvaihdon ja koordinaatiokeskusteluiden edistämiseksi. LVM oli teettänyt keskustelujen tueksi selvityksen, jossa tarkastellaan eri aikavyöhykeskenaarioita. Tapaamisessa hyödynnettiin myös aiemmin kehitettyä aikavyöhykemuutosten vaikutusarvioinnin selvityksiä.

Maiden kanssa käydyillä Keskusteluilla Suomi tavoittelee sitä, että nämä maat koordinoisivat aikavalintaa koskevia päätöksiään siten, että lopputuloksensa olisi yhtenäinen aikavyöhykekartta. Toukokuussa 2020 keskusteluista valmisteltiin yhteiset suositukset, jotka lähettiin komissiolle ja kaikille jäsenmaille tiedoksi.

Tiivistelmä

Lähtökohdat

Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Entinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner lähetti kesäaikaa koskevan kirjeen komissaari Violeta Bulcille marraskuussa 2017. Kirjeessä kerrottiin Suomen tilanteesta ja tiedusteltiin, millaisia aikeita komissiolla on nykyisen kesäaikajärjestelyn suhteen. EU-ministerivaliokunta linjasi tammikuussa 2018, että Suomi alkaa ajaa luopumista EU:n yhteisestä kesäaikajärjestelystä. Tämän jälkeen Suomi on aktiivisesti pitänyt asiaa esillä EU:n neuvostossa. Euroopan unionissa komission ehdotusta on käsitelty normaaliin tapaan parlamentissa ja jäsenvaltioiden kesken neuvostossa. Komission alkuperäisenä tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole toteutunut. Viimeksi kesäaikakysymys on ollut neuvoston työryhmässä joulukuussa 2019 eli Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuvaiheessa. Tuolloin Suomi kannusti jäsenmaita vapaaehtoisiin koordinaatiokeskusteluihin. Euroopan parlamentissa komission direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen isäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla oli jo valmis kanta kellojen siirtelystä luopumiseen. Asian käsittely ei ole edennyt muissa jäsenmaissa kansallisen valmistelun osalta.

Lisätietoja

Tiedote: Komissio esittää kellojen siirtelyn lopettamista

Komissio on järjestänyt kellonajan siirtoa koskevan julkisen kuulemisen 4.7.2018–16.8.2018. Julkisen kuulemisen mukaan 84 prosenttia vastaajista haluaa lopettaa kellonajan siirron. Kuulemiseen tuli 4,6 miljoonaa vastausta kaikista 28 EU-jäsenvaltiosta. Suomalaisia asia kiinnosti erityisen paljon: Suomesta kannanottoja saatiin EU-maiden vertailussa väestömäärään suhteutettuna neljänneksi eniten. Suhteellisesti enemmän vastauksia saapui Saksasta, Itävallasta ja Luxemburgista.

Suomessa päätöksenteon tukena on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä.

Aiempi hallitus piti alustavasti talvi- eli normaaliaikaa (UTC+2) parhaimpana vaihtoehtona Suomen pysyväksi ajaksi. Valmistelun aikana kuitenkin korostettiin, että kantaa peilataan muiden jäsenvaltioiden aikavyöhykevalintoihin ja tarvittaessa muutetaan. Suomella ei siten ole virallista lopullista kantaa pysyvään aikaan. Eduskunta päättää lopulta Suomen pysyvästä ajasta, mikäli kellonajan siirrosta luovutaan EU:ssa. Asiasta tullaan säätämään lailla, ja päätös pysyvästä ajasta tehdään lain säätämisen yhteydessä.

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi heinäkuussa 2019. Suomi on pyrkinyt omalla kaudellaan edistämään jäsenvaltioiden välisiä keskusteluja ja yhteisen näkemyksen saavuttamista. Suomi ei puheenjohtajana lähtökohtaisesti aja omia näkemyksiään. Tästä huolimatta Suomi on tehnyt töitä asian edistämiseksi koko puheenjohtajakautensa ajan: Suomi on keskittynyt epäviralliseen edistämiseen eli jäsenvaltioiden kantojen tiedusteluun ja mahdollisten etenemisvaihtoehtojen kartoittamiseen, jotta asian käsittely jatkuisi välittömästi uuden komission asettamisen jälkeen.

Euroopan unionissa direktiiviehdotuksen valmistelu jatkuu Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Jos direktiiviehdotus hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksin. Neuvosto ei ole vielä ottanut lopullista kantaa ehdotukseen. Jäsenvaltiot toteuttavat parhaillaan kansallisia selvityksiä ja neuvottelevat naapurivaltioiden kanssa pysyvää aikaa koskevista valinnoista. Ehdotuksen käsittely kuitenkin eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä ehdotettiin, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021.

Lausuntokierros kellojen siirtelystä

22.10.2018 – 7.11.2018 Lausuntokierros

Ryhmittelemättömät

Pääkkönen, Nina

Erityisasiantuntija

liikenne- ja viestintäministeriö

Rooli: Omistaja

26.1.2018 – 31.12.2020

Rautavirta, Maria

Tietoliiketoimintayksikön johtaja, liikenneneuvos

liikenne- ja viestintäministeriö

Rooli: Vastuuhenkilö

26.1.2018 – 31.12.2020

Rautavirta, Maria

Tietoliiketoimintayksikön johtaja, liikenneneuvos

liikenne- ja viestintäministeriö

Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö

26.1.2018 – 31.12.2020

Stenius, Oskari

Ylitarkastaja

liikenne- ja viestintäministeriö

Rooli: Omistaja

26.1.2018 – 30.5.2020

Kellonajan siirrosta luopuminen /kesäaika, talviaika

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Tavoitteet ja tuotokset

Tiivistelmä

Lähtökohdat

Lisätietoja

Vaikutukset ja hyödyt

Tilannekuvaus

Lausuntoaika 22.10.2018 – 7.11.2018

Asiakirjat

Henkilöt