Kellonajan siirrosta luopuminen /kesäaika, talviaika

LVM070:00/2018 Kehittäminen

Tällä hetkellä Euroopassa siirrytään kesäaikaan maaliskuussa ja takaisin talvi- eli normaaliaikaan lokakuussa.

Euroopan komissio antoi 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Sen mukaan kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta. Käsittely ei ole edennyt.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero LVM070:00/2018

Asianumerot LVM/443/04/2018 , VN/11870/2019

Asettaja liikenne- ja viestintäministeriö

Toimikausi/aikataulu 26.1.2018 – 1.3.2025

Asettamispäivä 26.1.2018

Yhteyshenkilö
Sara Vänttinen, Hallitusneuvos
puh. +358 295 342 177
[email protected]

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa. Tavoitteena on, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin yhtenäisesti. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin itse pysyvästä ajastaan. Uuden järjestelmän myötä jokaisen EU-jäsenvaltion olisi ilmoitettava ajoissa komissiolle, jos se aikoisi muuttaa normaaliaikaansa.

Aikavyöhykemuutosten vaikutusarviointityökalu

Vuonna 2019 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy laati liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Excel-muotoisen aikavaikutustyökalun. Työkalu toimitettiin myös muille jäsenmaille edistämään vaikutusten arviointia ja jäsenvaltioiden välisiä koordinaatiokeskusteluja.

Työkalun avulla on keväällä 2020 tehty vertailuja Pohjoismaiden ja Baltian maiden aikavalintojen vaikutuksista. Vertailun tuloksia hyödynnettiin Suomen koordinoimissa maiden välisissä keskusteluissa. Keskusteluiden tuloksista laadittiin yhteenveto, jonka avulla maat voivat neuvotteluissa varmistua, että naapurimaiden aikavyöhykevalinnat voidaan tehdä yhtenäisesti.

Aikavyöhyketyökalun avulla voi vertailla päivänvalon määrää Euroopan pääkaupungeissa kolmessa eri skenaariossa: pysyvässä talviajassa, pysyvässä kesäajassa sekä nykytilanteessa, jossa kellonaikaa siirretään kaksi kertaa vuodessa. Excelin toisessa osassa voi tarkastella sitä, miten eri aikaskenaariot vaikuttaisivat seuraaviin seitsemään kategoriaan: maatalouteen, talouteen, energiaan, vapaa-aikaan, terveyteen, matkailuun ja liikenteeseen. Vertailuominaisuus auttaa hahmottamaan sitä, minkälaisia valon määrää koskevia vaikutuksia eri jäsenvaltioille kustakin aikavalinnasta voi aiheutua.

Työkalu ("Aikavyöhykemuutosten vaikutusarviointityökalu") on saatavilla kohdasta Asiakirjat: Julkaisut ja raportit.

Lähtökohdat

Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017 ja sen pohjalta tehty aloite komissiolle marraskuussa 2017.

Lisätietoja

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet

Valtioneuvoston hankeikkuna

Tiedot tuottaa ministeriöiden Hankeikkuna - valtioneuvoston sisäinen hankehallinnan palvelu. Toivomme palautetta osoitteeseen info.hankeikkuna(at)gov.fi.

Hankeikkunan avoin rajapinta
api.hankeikkuna.fi