Kellonajan siirrosta luopuminen /kesäaika, talviaika

Tavoitteet ja tuotokset

Euroopan komissio ehdottaa, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa. Tavoitteena on, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin yhtenäisesti. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin itse pysyvästä ajastaan. Uuden järjestelmän myötä jokaisen EU-jäsenvaltion olisi ilmoitettava ajoissa komissiolle, jos se aikoisi muuttaa normaaliaikaansa.

Aikavyöhykemuutosten vaikutusarviointityökalu

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on laatinut liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Excel-muotoisen aikavaikutustyökalun. Se on valmistunut lokakuun loppupuolella. Tarkoitus on työkalua hyödyntäen edistää jäsenvaltioiden välisiä koordinaatiokeskusteluja.

Työkalun avulla voi vertailla päivänvalon määrää Euroopan pääkaupungeissa kolmessa eri skenaariossa: pysyvässä talviajassa, pysyvässä kesäajassa sekä nykytilanteessa, jossa kellonaikaa siirretään kaksi kertaa vuodessa. Excelin toisessa osassa voi tarkastella sitä, miten eri aikaskenaariot vaikuttaisivat seuraaviin seitsemään kategoriaan: maatalouteen, talouteen, energiaan, vapaa-aikaan, terveyteen, matkailuun ja liikenteeseen. Vertailuominaisuus auttaa hahmottamaan sitä, minkälaisia valon määrää koskevia vaikutuksia eri jäsenvaltioille kustakin aikavalinnasta voi aiheutua.

Työkalu ("Aikavyöhykemuutosten vaikutusarviointityökalu") on saatavilla kohdasta Asiakirjat: Julkaisut ja raportit.

Suomi on ollut yhteydessä muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin tiedonvaihdon ja koordinaatiokeskusteluiden edistämiseksi. LVM oli teettänyt keskustelujen tueksi selvityksen, jossa tarkastellaan eri aikavyöhykeskenaarioita. Tapaamisessa hyödynnettiin myös aiemmin kehitettyä aikavyöhykemuutosten vaikutusarvioinnin selvityksiä.

Maiden kanssa käydyillä Keskusteluilla Suomi tavoittelee sitä, että nämä maat koordinoisivat aikavalintaa koskevia päätöksiään siten, että lopputuloksensa olisi yhtenäinen aikavyöhykekartta. Toukokuussa 2020 keskusteluista valmisteltiin yhteiset suositukset, jotka lähettiin komissiolle ja kaikille jäsenmaille tiedoksi.

Tiivistelmä

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Ehdotuksen toteutuessa kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Tällä hetkellä Euroopassa siirrytään kesäaikaan maaliskuussa ja takaisin talvi- eli normaaliaikaan lokakuussa.

Lähtökohdat

Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Entinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner lähetti kesäaikaa koskevan kirjeen komissaari Violeta Bulcille marraskuussa 2017. Kirjeessä kerrottiin Suomen tilanteesta ja tiedusteltiin, millaisia aikeita komissiolla on nykyisen kesäaikajärjestelyn suhteen. EU-ministerivaliokunta linjasi tammikuussa 2018, että Suomi alkaa ajaa luopumista EU:n yhteisestä kesäaikajärjestelystä. Tämän jälkeen Suomi on aktiivisesti pitänyt asiaa esillä EU:n neuvostossa. Euroopan unionissa komission ehdotusta on käsitelty normaaliin tapaan parlamentissa ja jäsenvaltioiden kesken neuvostossa. Komission alkuperäisenä tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole toteutunut. Viimeksi kesäaikakysymys on ollut neuvoston työryhmässä joulukuussa 2019 eli Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuvaiheessa. Tuolloin Suomi kannusti jäsenmaita vapaaehtoisiin koordinaatiokeskusteluihin. Euroopan parlamentissa komission direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen isäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla oli jo valmis kanta kellojen siirtelystä luopumiseen. Asian käsittely ei ole edennyt muissa jäsenmaissa kansallisen valmistelun osalta.

Lisätietoja

• Tiedote: Komissio esittää kellojen siirtelyn lopettamista