Toimikunnan asettaminen UM/2019/198

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan neuvoa-antava elin. Se luo eduskuntapuolueiden ja sidosryhmien yhteistä näkemystä kehityspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä ja tekee suosituksia valtioneuvostolle niiden toimeenpanosta. Toimikunta seuraa Suomen hallitusohjelman ja kehityspoliittisen selonteon sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten toteutumista, erityisesti julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Toimikunta tekee laajemmin tunnetuksi kehityspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja seuraa kehitysyhteistyön jatkuvuuden ja tuloksellisuuden toteutumista. Toimikunta myös edistää kehitystä tukevaa päätöksentekoa eri politiikkalohkoilla, joiden toiminnalla on vaikutuksia kehitysmaiden tilanteeseen. Kehityspoliittinen toimikunta tekee läheistä yhteistyötä kestävän kehityksen toimikunnan kanssa tehdessään esityksiä siitä, kuinka Suomi toimeenpanee YK:n kestävän kehityksen toimenpideohjelmassa asetettuja yleismaailmallisia tavoitteita kehityspolitiikassaan. Kehityspoliittisen toimikunnan työn keskeiset tavoitteet toimikaudella 2020-2023 ovat: - YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n, Pariisin ilmastosopimuksen ja muiden kehityspolitiikan kannalta relevanttien maailmanlaajuisten sitoumusten toimeenpanon seuranta. - Hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen selonteon toimeenpanon seuranta sekä kehitysyhteistyön ja -politiikan jatkuvuuden edistäminen. - Kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen eri politiikkalohkoilla siten, että globaali kehitysnäkökulma otetaan entistä paremmin huomioon määriteltäessä kansallista etua keskeisissä politiikkapäätöksissä. - Kestävän kehityksen ja globaalin vastuun tunnetuksi tekeminen ja vaikuttaminen julkiseen keskusteluun edistämällä vuoropuhelua ja tekemällä suosituksia koko valtioneuvostolle. - Toimikunnan sidos- ja intressiryhmien yhteistyön edistäminen kehityspoliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja sitouttaminen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tähän liittyy myös kansallisen (ja erityisesti) parlamentaarisen keskustelun aktivoiminen. - Yhteistyö kehitysyhteistyön evaluoinnin ja tutkimuksen kanssa kehitysyhteistyön laadun ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimikunta tarjoaa foorumin kehityspoliittiselle keskustelulle, tiedonvaihdolle ja kannanmuodostukselle. Toimikunta seuraa ja analysoi Suomen kehityspolitiikan toteutumista ja vaikuttaa julkiseen keskusteluun muun muassa esittämällä suosituksia. Toimikunta antaa lausuntoja merkittävistä kehityspolitiikkaan vaikuttavista esityksistä poliittisille päätöksentekijöille sekä laajemmalle yleisölle. Lisäksi toimikunta voi teettää selvityksiä toimialaansa liittyvistä kysymyksistä. Hallituksen kehityspoliittinen linjaus antaa viitekehyksen toimikunnan työlle. KOKOOPANO Kullakin eduskuntapuolueella on toimikunnassa yksi jäsen. Lisäksi toimikunnassa on yksi jäsen seuraavista sidosryhmistä: Fingo ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK, UniPID ja hallituskauden strategisia painopisteitä edustavat järjestöt (Naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen sekä syrjimättömyys: Väestöliitto, Abilis-säätiö, Vammaiskumppanuus ry, Plan International Suomi; Kestävää talouskasvua ja työtä: Finnfund, Business Finland; Koulutus, demokratia ja toimivat yhteiskunnat: Demo Finland, Kirkon Ulkomaanapu; Ilmastonmuutos ja luonnonvarat: WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto; Monenkeskinen yhteistyö: Suomen YK-liitto, Suomen UN Women ry; Humanitaarinen apu: Suomen Punainen Risti SPR, Fida International ry, Suomen World Vision). Esitys toimikunnan kokoonpanoksi toimikaudelle 1.1.2020-31.12.2023 on liitteessä 2. Toimikunnan jäsenistö täyttää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, muut. 232/2005) 4§:n asettamat vaatimukset. Ulkoministeriö nimeää toimikunnalle tarvittavan määrän pysyviä asiantuntijajäseniä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Inka Hopsu Vihreästä liitosta. Toimikunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajiston kokoonpanossa on huomioitava eduskunnan voimasuhteet. Toimikunnan työtä tukee sihteeristö, joka on palvelussuhteessa ulkoministeriöön.