Valtioneuvoston kirjelmä TEM/2020/53

« Valtioneuvoston yleisistunto 23.4.2020 13.00

Työ- ja elinkeinoministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista covid-19-epidemian torjumisen erityistoimenpiteiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja vähävaraisimmille suunnatun avun rahaston osalta (koronakriisin investointialoite plus)

U 10/2020

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Mika Lintilä

Esittelijä

Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen, p. +358 295 064 922

Asia

Koronakriisin investointialoite plussan tarkoituksena on tehdä maaliskuussa annettua investointialoitetta (CRII) täydentäviä lisämuutoksia ohjelmakauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sääntelyyn, jotta ohjelmilla voitaisiin vastata covid-19-epidemian vaikutuksiin. Aiemmasta lainsäädäntöpaketista on annettu U 5/2020 vp. Komission 2.4. antamilla ehdotuksilla laajennettaisiin edelleen tukikelpoisia toimia ja yksinkertaistettaisiin rahastojen toimeenpanoa. Komissio voisi hyväksyä jäsenvaltion hakemuksesta ohjelmamuutoksen, jolla tilivuonna 1.7.2020–30.6.2021 EAKR-, ESR- ja koheesiorahaston Investoinnit kestävään kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ohjelmien yhdessä tai useammassa toimintalinjassa rahoitettuihin hankkeisiin ei vaadittaisi kansallista omarahoitusta. Ehdotus vähävaraisimmille suunnatun avun rahaston asetuksen muuttamiseksi koskee vastaavia covid-19 -kriisin torjumiseksi suunnattuja erityistoimenpiteitä.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen (RV)

Vaikutukset

Ehdotuksilla ei ole vaikutuksia EU:n talousarvion sitoumusmäärärahoihin, koska rahastoista ohjelmakaudeksi 2014–2020 myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia. Ehdotuksella ei ole vaikutusta maksumäärärahoihin kokonaistasolla. Maksumäärärahojen tarpeen ennakoidaan kuitenkin aikaistuvan jaksolla 2020–2024 ja purkautuvan jäsenvaltioiden maksettavaksi vuosina 2020–2021. Komission ehdotusten mukaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen maksumäärärahojen tarve vuonna 2020 olisi 8,5 mrd. euroa ja vuonna 2021 6,1 mrd. euroa. Tämä kuittaantuisi vuosina 2023 ja 2024, jolloin maksumäärärahojen tarve vähenisi molempina vuosina 7,3 mrd. euroa. Vähävaraisimmille suunnatun avun rahaston osalta kyse olisi yhteensä noin 67 miljoonan euron aikaistumisesta. Siten kyseessä olisi yhteensä noin 14,67 miljardin euron suuruisesta maksumäärärahojen aikaistamisesta, jonka kokonaisvaikutus on Suomen maksujen kannalta neutraali. Komissio ei ole tehnyt säädösehdotusten rinnalla ehdotusta tarkistaa EU:n talousarviota vuodelle 2020. Maksumäärärahojen aikaistamisen voisi olettaa ainakin jossakin määrin edellyttävän EU:n talousarvion maksumäärärahojen tarkistamista. Vasta sen myötä nähtäisiin vaikutukset EU:n talousarvioon sekä jäsenvaltioiden maksuihin EU:lle. Ehdotuksella ei ole vaikutusta rahastovarojen kansallisen osuuden budjetointiin. Kansalliset varat on budjetoitu kuluvan rakennerahasto-ohjelman kokonaiskehyksen mukaisesti vuoden 2020 valtion talousarvioon sekä vuosien 2021–2023 julkisen talouden suunnitelmaan. Ehdotus ei muuta ohjelman kokonaiskehystä. Lisäksi Suomen osalta kuluvan rakennerahasto-ohjelman varojen sidonta-aste on jo korkea, eikä tarjoa siten juurikaan mahdollisuutta aikaistaa toteutusta. Purkautuvia valtuuksia on mahdollisuus kohdentaa uudelleen, mutta silläkään ei olisi vaikutusta kansalliseen budjetointiin.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Liitteet

« Edellinen Seuraava »

Päätökset ja niiden liitteet julkaistaan istuntojen jälkeen. Verkkosivustoilla julkaistavat aineistot eivät ole virallisia asiakirjoja.