Valtioneuvoston periaatepäätös VNK/2020/142

1. Strategian lähtökohdat ja tavoite

 

Pandemian varautumissuunnitelman mukaan Suomen väestö suojataan rokottamalla, kun tehokas ja turvallinen rokote on saatavilla. Rokottamisella pyritään vähentämään tautitaakkaa, estämään kuolemia ja eliniän menetystä sekä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä.

 

Tämän periaatepäätöksen mukaisessa Suomen COVID-19 –rokotestrategiassa määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. Rokotestrategia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein, kansallisia asiantuntijoita kuullen ja näyttöön perustuen.

 

Lopulliset rokotuspäätökset voidaan tehdä vasta sitten, kun rokotteella on myyntilupa ja se on saatavilla. Päätöksen rokotusten toimeenpanosta tekee valtioneuvosto tartuntatautilain (1227/2016) 45 ja 54 §:n mukaisesti antamalla asetuksen COVID-19 -rokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan asetusta yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Asetus annetaan, kun käytettävät rokotteet ovat varmistuneet.

 

Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotukset pyritään aloittamaan mahdollisimman pikaisesti. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat.

 

2. Koronarokotusten alkuvaiheen kohderyhmät

 

Koronarokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan seuraaville ryhmille:

- koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö

- ikääntyneet henkilöt

- henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.

 

Koronarokotteiden myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.

 

3. Suomen koronarokotehankinta

 

Suomi on mukana Euroopan unionin yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. Tällä hetkellä Euroopan unionin komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta eri koronarokotteesta. Suomi on mukana kaikissa kuudessa sopimuksessa.

 

Suomi saa muiden Euroopan unionin jäsenmaiden tapaan väkilukuun perustuvan osuuden kunkin sopimuksen mukaisesta Euroopan unionin yhteishankinnan kokonaismäärästä. Jäsenmaat arvioivat osaltaan erikseen jokaisen rokotteen osalta sopimuksessa mukana olonsa ja mahdolliset lisähankinnat.

 

Tartuntatautilain 50 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö päättää taloudellisesti tai muuten merkittävistä kansallisen rokotusohjelman rokotehankinnoista ja tekee esitykset eduskunnalle kansalliseen rokotusohjelmaan otettavien rokotteiden rahoituksesta valtion talousarvioehdotuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tukena rokotehankinnan ja rokotusjärjestyksen valmistelussa toimii asiantuntijaryhmiä.

 

4. Rokotusten käytännön järjestelyt

 

Rokotusten käytännön järjestelyissä on varauduttava siihen, ettei koronarokotetta saada samanaikaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan ensimmäiset rokotteet saadaan maahan vuoden 2021 alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian tämän jälkeen.

 

Käytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit. Kunnat ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä alueellaan. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä keskenään, työterveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien sekä alueensa sairaanhoitopiirin kanssa.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa sairaanhoitopiirien lääkejakelukeskuksia ja ohjaa rokote-erien toimitusta, säilytystä ja kuljetusta.

 

Rokottaminen tulee suunnitella siten, että rokotustiedot siirtyvät ajantasaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rekisterin avulla seurataan rokotusten toteutumista, tehokkuutta ja turvallisuutta.

 

Lisätietoa:
Hallitus on käsitellyt Suomen COVID-19 -rokotestrategian neuvottelussaan 2.12.2020. Liitteenä on hallituksen neuvotteluun jaettu sosiaali- ja terveysministeriön muistio.

Toimivalta:
VNOS 3 § 11 kohta