Hallituksen esitys VM/2022/190
« Valtioneuvoston yleisistunto 13.10.2022 13.00
Valtiovarainministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi
HE 212/2022Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Sirpa Paatero
Esittelijä
Finanssineuvos Risto Koponen, p. +35 8295530355
Asia
Esityksen tarkoituksena on antaa keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentävät säännökset. Olennaisimmat muutosehdotukset voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyvät toimivaltaisten viranomaisten nimeämiseen - erityisesti ehdotus nimetä Rahoitusvakausvirasto kriisinratkaisuviranomaiseksi asetuksen mukaisia tehtäviä varten - sekä rikkomusten hallinnollisiin seuraamuksiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2022.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi
Vaikutukset
Vaikkakin keskusvastapuolet vähentävät systeemiriskiä asettumalla osapuolten väliin ostajaksi jokaiseen myyjään nähden ja myyjäksi jokaiseen ostajaan nähden ne ovat samalla itse riskikeskittymiä. Komission vaikutusarvion mukaan on vaikea arvioida mitkä olisivat keskusvastapuolen kaatumisen suorat ja epäsuorat kustannukset. Kuitenkin, vähintäänkin keskusvastapuolimäärityksestä saatavat edut, arviolta 0,12 % bruttokansantuotteesta, häviäisivät. Keskusvastapuolen kaatumisesta johtuvasta tartunnasta ja epävarmuuksista aiheutuvaa riskiä voidaan pitää verrannollisena pankkisektorin systeemisen kriisin aiheuttamaan kustannukseen, joka arvioitu olevan 60 % bruttokansantuotteesta. Suomen näkökulmasta keskusvastapuolen kaatuminen vaikuttaisi keskusvastapuolen suomalaisiin osapuoliin ja näiden asiakkaisiin. Elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen tarkoituksena onkin varmistaa, niin pitkälti kuin mahdollista, että keskusvastapuolet toteuttavat toimenpiteitä elpyäkseen taloudellisista vaikeuksista sekä säilyttää lähellä kaatumista olevan tai todennäköisesti kaatuvan keskusvastapuolen kriittiset toiminnot, kun sen muut toiminnot likvidoidaan tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tarkoituksena on myös säilyttää rahoitusvakaus sekä välttää rahoitusjärjestelmään ja sen kykyyn palvella reaalitaloutta kohdistuva merkittävä haittavaikutus samalla kun keskusvastapuolen kaatumisesta veronmaksajille aiheutuvat kustannukset minimoidaan. Asetuksen mukaisista tehtävistä aiheutuu tiettyjä kustannuksia Rahoitusvakausvirastolle, nämä katettaisiin keskusvastapuolilta ja sen määritysosapuolilta kerättävillä maksuilla. Finanssivalvonnalle aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan vähäisiä.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen