Valtioneuvoston asetus MMM/2023/41
« Valtioneuvoston yleisistunto 2.3.2023 13.00
Maa- ja metsätalousministeriö
Valtioneuvoston asetus maatalouden rakennetuesta
Ministeri
Antti Kurvinen
Esittelijä
Lainsäädäntöneuvos Maija Kaukonen, p. +358 295 162 153
Asia
Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin maatalouden rakennetuista annettua lakia tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuen ja maatilan investointituen myöntämisessä ja maksamisessa noudatettavista ehdoista ja menettelyistä. Maatilan investointituen kohteista ja enimmäismääristä säädettäisiin toisella valtioneuvoston asetuksella, joka tulisi voimaan samaan aikaan ehdotetun asetuksen kanssa. Edellä mainitun lain ohella ehdotetulla asetuksella otettaisiin käyttöön rahoituskaudella 2023—2027 toteutettava maatalouden rakennetukijärjestelmä ja kumottaisiin voimassa oleva edeltävän ohjelmakauden säädöksiin perustuva vastaava valtioneuvoston asetus. Komission 31.8.2022 hyväksymää Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP-suunnitelma) edeltävän ohjelmakauden maatalouden rakennetukijärjestelmää on pidetty toimivana kokonaisuutena, minkä vuoksi suuri osa ehdotetusta sääntelystä vastaisi sisällöllisesti aiempaa sääntelyä. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 6.3.2023.
Esitys
Valtioneuvosto antaa asetuksen maatalouden rakennetuesta (RV)
Vaikutukset
TALOUDELLISET Taloudelliset vaikutukset perustuvat edellä mainittuun suunnitelmaan. Asetuksen tukijärjestelmää toimeenpannaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvioiden, maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) käyttösuunnitelman mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosien puitteissa. Vaikutukset syntyvät investointitukien ja nuoren viljelijän aloitustuen rahoituksesta. Tuet myönnetään avustuksena, korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden yhdistelmänä. Aloitustukeen liittyy myös mahdollisuus varainsiirtoverosta vapauttamiseen kiinteistön hankinnassa. Aloitusavustukset ja pääosa maatalouden investointituen avustuksista rahoitetaan suunnitelman toimeenpanoon osoitettavista varoista, joista näihin avustuksiin arvioidaan käytettävän noin 528 miljoonaa euroa suunnitelmakauden aikana. Tuesta 43 prosenttia on EU:n maaseuturahaston rahoitusta ja kansallista rahoitusta 57 prosenttia. EU:n rahoitusosuutena saatu palautus tuloutetaan valtion talousarvioon. Valtion lopulliseksi menoksi suunnitelmasta jää jäsenvaltion rahoitusosuus, joka maksettaisiin momentilta 30.10.40. Kokonaan kansallisesti rahoitettavat avustukset myönnettäisiin Makeran varoista. Kansallisesti rahoitetaan myös osana maatalouden huoltovarmuuspakettia investointiavustuksia vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin, joihin osoitettu rahoitus on yhteensä 28 miljoonaa euroa. Myöntövaltuudet vahvistetaan vuosittain Makeran käyttösuunnitelmissa. Makeran varoista myönnettäisiin myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat valtiontakaukset. Takausten kohteena olevien lainojen pääomaa saisi samanaikaisesti olla maksamatta enintään 240 miljoonaa euroa. Jatkossa valtiontakaus voisi olla osana myös aloitustukea. Kokonaan kansallisesti rahoitettava korkotuki myönnettäisiin momentilta 30.10.41. Tähän myöntämisvaltuuden määräksi on arvioitu 250 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2023—2027.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen