Hallituksen esitys STM/2023/86
« Valtioneuvoston yleisistunto 13.9.2023 13.00
Sosiaali- ja terveysministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi mielenterveyslain ja hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta
HE 14/2023Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Kaisa Juuso
Esittelijä
Hallitussihteeri Ida Hakanen, p. +358 295 163 173
Asia
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mielenterveyslakia ja hallinto-oikeuslakia. Esityksen tavoitteena on säätää kansallisessa lainsäädännössä oikeusturvatakeista oikeudetonta puuttumista oikeuteen nauttia yksityiselämän kunnioitusta vastaan, kun kyse on osana tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa annettavasta tahdosta riippumattomasta lääkehoidosta. Siten tavoitteena on parantaa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa olevan potilaan oikeusturvaa tilanteissa, joissa potilaan psyykkisen sairauden lääkehoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muutoksilla viimeistellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion X v. Suomi täytäntöönpano. Sääntely on tarpeen myös kansallisen oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi. Mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa olevan potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttaminen edellyttäisi hoitavan lääkärin antamaa hallintopäätöstä, jos hoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Tällöin lääketieteellisesti hyväksyttävä psyykkisen sairauden lääkehoito toteutettaisiin päätöksen perusteella potilaan tahdosta riippumatta. Hallintopäätös tulisi antaa myös muutoin potilaan pyynnöstä. Potilaalla olisi jatkossa mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös saataisiin kuitenkin panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta, jotta potilaalle lääketieteellisin perustein annettava asianmukainen ja välttämättömäksi arvioitu lääkehoito voidaan turvata. Päätöstä koskeva muutoksenhakuasia olisi käsiteltävä tuomioistuimessa kiireellisenä. Hallinto-oikeuslakia muutettaisiin siten, että hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuisi asiantuntijajäsen, kun kyse on potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamisesta hänen tahdostaan riippumatta. Lisäksi hallinto-oikeuslakiin tehtäisiin muista säädösmuutoksista johtuvat tekniset täsmennykset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi mielenterveyslain ja hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta (RV)
Vaikutukset
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET: Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitettyjen muutosten on arvioitu lisäävän kertaluonteisia kustannuksia vuonna 2024 momentilla 28.89.31 310 000 euroa. Lisäksi esitettyjen muutosten on arvioitu lisäävän vuosittaisia kustannuksia momentilla 28.89.31 353 000 euroa, momentilla 25.10.03 666 000 euroa ja momentilla 25.15.01 42 000 euroa. Yhteensä määrärahatarve vuonna 2024 olisi 1 371 000 euroa, josta vuosittainen kulu olisi 1 061 000 euroa. Esityksessä on arvioitu, että jos jokaiseen hoitojaksoon liittyisi myös päätös tahdosta riippumattomasta lääkityksestä, kasvaisi lääkäreiden työmäärä 2,4 henkilötyövuodella ja hallinnollinen työmäärä 1,3 henkilötyövuodella. Arvion mukaan valituksia tahdosta riippumattomasta lääkehoidosta saapuisi hallinto-oikeuksiin 800-1000 valitusta vuodessa, ja esityksestä aiheutuvan lisätyömäärän tarpeen arvioidaan olevan kuusi tuomarin henkilötyövuotta. Oikeusavun lisämäärärahatarve sisältää 0,5 oikeusavustajaa. VAIKUTUKSET POTILAAN ASEMAAN JA OIKEUKSIIN: Lakimuutokset parantaisivat tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa olevan potilaan oikeusturvaa tilanteissa, joissa potilaan psyykkisen sairauden lääkehoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen