Valtioneuvoston asetus STM/2024/117

Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi yksi muutos.

Asetuksella luokiteltaisiin kansallisesti huumausaineiksi kahdeksan ainetta. Aineista kuusi etometatseeni, etyleenioksinitatseeni, metonitatsepyyni, N-desetyylietonitatseeni, N-desetyyli- isotonitatseeni ja protonitatsepyyni esitetään luokiteltavaksi kansallisen haittojen arvioinnin perusteella ja kahden aineen dipentylonin ja 2-fluoridesklooriketamiinin haitat on arvioinut Maailman terveysjärjestö WHO, jonka suosituksesta aineet on päätetty ottaa kansainvälisen huumausainevalvonnan piiriin YK:n huumausainetoimikunnan päätöksellä. Koska päätös tulee voimaan vasta myöhemmin, kansalliset asiantuntijat ovat nähneet tarpeelliseksi alkaa valvoa aineita kansallisesti huumausaineina mahdollisimman pian.

Luokiteltavaksi esitettävistä aineista kuusi ensinnä mainittua ainetta ovat synteettisiä opioideja, jotka ovat kuuluvat ns. nitatseenien ryhmään. Aineilla on merkittävä väärinkäyttö- ja riippuvuuden aiheuttamispotentiaali. Nitatseenien vaarallisuus perustuu niiden keskushermostovaikutukseen, joista vakavimpana annosriippuvainen hengitystä lamaava vaikutus. Osa näistä aineista voi vaikuttaa jo hyvin pieninä, jopa voimakasta fentanyyliä pienempinä annoksia. Tämä tekee näistä aineista erityisen vaarallisia, minkä lisäksi sopiva käyttöannoksen määrittely ja oikea annosteleminen on vaikeaa. Aineita myös markkinoidaan siten, ettei myytävän tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta ole varmuutta tai siten, että niitä myydään aivan toisina tuotteina tai aineina. Tästä on seurauksena myös tahattomasti henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita. Suomessakin nitatseeniyhdisteitä on löydetty lääketabletteja muistuttavina tuoteväärennöksinä.

Dipentyloni on synteettinen katinoni, joka on sukua kat-huumeen (catha edulis) vaikuttavalle aineelle. Tunnetuimpia muuntohuumekatinoneja Suomessa on huumausaineeksi luokiteltu alfa-PVP eli ”peukku”. Katinonit vaikuttavat piristeen tavoin samoin kuin esimerkiksi amfetamiinien kaltaiset aineet. 2-Fluoridesklooriketamiini on NMDA-reseptorien salpaaja ja antagonisti, joten se on ketamiiniin ja fensyklidiiniin (PCP) verrattavissa oleva niin sanottu dissosiatiivinen anesteetti. Yhdisteellä voi olla lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia (aistimusten ja havaitsemisen häiriöt, muistihäiriöt, keskushermoston lamaannus, mielihyvän tunne, hallusinaatiot, depersonalisaatio, neurotoksiset oireet), joten se voi vaikuttaa arviointikykyyn ja käytökseen perustavanlaatuisesti. Dissosiatiivisen vaikutuksensa vuoksi aine voi aiheuttaa psyykkistä riippuvuutta ja väärinkäyttöä.

Dipentyloni ja 2-fluoridesklooriketamiini ovat olleet aiemmin kansallisesti kiellettyjä valtioneuvoston asetuksella kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista (1130/2014) ja niiden poistamista mainitusta asetuksesta esitetään samassa esittelyssä.

Aineiden nimeämisessä ei ole yhtä kansainvälistä standardia ja merkitsemistavat vaihtelevat ja kehittyvät. Kansalliset asiantuntijat arvioivat tapauskohtaisesti jokaisen aineen suomenkielisen ja ruotsinkielisen merkitsemistavan esimerkiksi kansainvälisesti yleisimmäksi katsotun nimeämistavan mukaan. Tarvittaessa aineen nimeä saatetaan myös asetuksessa myöhemmin muuttaa, riippuen siitä mikä nimi tai merkitsemistapa vakiintuu käyttöön.

Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 18 päivänä marraskuuta 2024.