Hallitus päätti vuoden 2016 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä
Hallitus neuvotteli tiistaina 25. lokakuuta vuoden 2016 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 27. lokakuuta.
Talouden näkymät
Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,1 % vuonna 2016. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien kehitys. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Vuonna 2016 maailmankaupan kasvu jää kahteen prosenttiin ja maailmantalouden kasvu kolmeen prosenttiin. Viennin 1 prosentin kasvu jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi, joten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.
Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin samalla kun työttömyysasteen trendi on kääntymässä hienoiseen laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin edelleen nousussa. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo on 9 prosentin tasolla vuonna 2016.
Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 64,3 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtiontalous on julkisen talouden sektoreista alijäämäisin.
Määrärahamuutokset
Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan nettomääräisesti yhteensä noin 38 miljoonan euron lisäystä. Turvapaikanhakijoita saapuu maahan tänä vuonna arvioitua vähemmän. Tehdyistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan kuitenkin aiempaa enemmän. Näin ollen vastaanottotoiminnan piirissä olevien turvapaikanhakijoiden määrä on loppuvuonna aiemmin ennakoitua suurempi. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton määrärahoja ehdotetaan tämän johdosta lisättäväksi 110 miljoonalla eurolla. Valtion kotouttamiskorvausten arviomäärärahaan sen sijaan ehdotetaan 30 miljoonan euron vähennystä, joka aiheutuu korvausten piiriin kuuluvien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden arvioitua pienemmästä määrästä. Työttömyysturvan määrärahan tarve alenee työmarkkinatukimomentilla 32,2 miljoonalla eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttaminen kustannusten tarkentumisesta.
Maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen ehdotetaan 35 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on parantaa maatilojen maksuvalmiutta ja turvata niiden kannattavuutta.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla määrärahatarve ansiopäivärahojen osalta kasvaa 31,6 miljoonalla eurolla. Lisäys selittyy valtion lopullisen maksuosuuden vahvistumisella vuodelta 2015.
Valtion kokonaan omistaman Baltic Connector Oy:n pääomitukseen ehdotetaan 28 miljoonaa euroa. Euroopan unionin komissio myönsi Suomen ja Viron yhteishankkeelle 187,5 miljoonan euron tuen, joka kattaa 75 % kokonaiskustannuksista. Ehdotettavalla 28 miljoonan euron rahoituksella katetaan kansallinen rahoitusosuus Suomen osalta.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla kansallisen tulorekisterin toteutuksen lisärahoitukseksi ehdotetaan 10 miljoonan euron siirtoa valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahamomentilta.
Väyläverkon käynnissä olevien hankkeiden valtuuksia ehdotetaan korotettavaksi yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla lisä- ja muutostöiden johdosta. Tarvittavat määrärahat katetaan muiden käynnissä olevien hankkeiden säästyvistä rahoista.
Tullille ehdotetaan noin 2,0 miljoonan euron lisäystä Tullilain muutoksesta johtuen. Lainmuutos aiheuttaa uusia toimitilamenoja aiemmin ilmaisten valvontatilojen osalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ehdotetaan 180 000 euron määrärahaa rikos- ja riita-asioiden sovittelussa käytettävän tietojärjestelmän rakentamiseen.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle ehdotetaan 150 000 euron lisämäärärahaa valitus- ja poistoasioiden ruuhkan purkamiseen ja käsittelyaikojen lyhentämiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 120 000 euroa Suomenlinnan alueella sijaitsevan muurin ja maavallin sortuman korjaamiseen.
Osana Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymishankkeen valmistelua varataan enintään 50 000 euroa valtion osuutta kohdennettavaksi perustettavan säätiön peruspääoman maksamiseen. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Tavoitteena on, että yliopistolailla Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toiminta siirretään uudelle yliopistona toimivalle yliopistosäätiölle 1.1.2018 lukien.
Vuoden lopulla käynnistetään 700 megahertsin radiotaajuuksien huutokauppa. Huutokaupan järjestäminen aiheuttaa 150 000 euron kustannukset, jotka katetaan huutokauppaan osallistuvien osallistumismaksuista.
Valtionvelan korkomenoihin ehdotetaan 31 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve aiheutuu pääosin negatiivisen korkotason aiheuttamasta emissiovoitosta viitelainan emission yhteydessä syyskuussa, mitä vastaavat korkosuojauksen menot ovat kasvaneet.
Verokertymissä nousua, muissa tuloissa laskua
Varsinaisten tulojen arviota alennetaan nettomääräisesti 210 miljoonalla eurolla. Verotulojen arviota korotetaan nettomääräisesti 608 miljoonalla euroa. Muutostarpeen taustalla on etenkin alkuvuoden verokertymätiedot, joiden pohjalta muun muassa ansio- ja pääomatuloverojen arviota, yhteisöveron ja arvonlisäveron tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi. Verotuotto on sitä vastoin jäänyt odotettua heikommaksi muun muassa perintö- ja lahjaveron kohdalla. Hallituksen 4.2.2016 antama esitys sakkojen korottamisesta on edelleen vireillä eduskunnassa, jonka seurauksena päivä- ja rikesakkojen korotuksiin liittyviä tuloja ei kerry vielä vuonna 2016 aiemmin arvioidulla tavalla vähentäen maksutuloarviota 69 miljoonalla eurolla. Osinko- ja osakkeiden myyntitulojen arviota alennetaan 758 miljoonalla eurolla. Muutoksessa on kyse tuloutusten siirtymisestä vuosille 2017—2018.
Valtion lainanottotarve vuonna 2016 kasvaa 5,96 miljardiin euroon
Varsinaisten tulojen 210 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 106 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2016 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 317 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2016 arvioidaan 5,96 miljardia euroa. Tänä vuonna turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuudessaan 734 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2015. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa noin 105,8 miljardia euroa, mikä on noin 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236, valtiovarainministerin erityisavustaja Ville Valkonen p. 044 567 2201 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Mikko Kortelainen p. 050 301 8334