Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Pääministerin ilmoitus Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmasta
Arvoisa Puhemies,
Eduskunnan tarkastusvaliokunta laati rakennusten kosteus- ja homeongelmista mietinnön vuonna 2013 (TrVM 1/2013 vp). Saman vuoden toukokuussa eduskunta edellytti (EK 5/2013 vp), että hallituksen on ryhdyttävä toimiin sisäilmaongelmin vähentämiseksi. Valtioneuvosto on ottanut eduskunnan kannanotot ohjelmaansa usean vuoden ajan. Työtä on vielä jäljellä, mutta tuloksiakin on saatu aikaiseksi kuten esimerkiksi Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen toimeenpano.
Hyvän yhteistyön jatkamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi pääministeri asetti syyskuussa 2017 hankeryhmän valmistelemaan Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmaa. Ohjelma linjaa yhteistyötä 10 seuraavan vuoden ajaksi sisäilmasta kärsivien auttamiseksi. Samalla vakiinnutetaan toimintatapaa, jossa julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on osa kiinteistönhoidon arkea, jolloin ongelmiin aina puututaan ripeästi ja niille etsitään ratkaisu.
Ehdotus toimenpideohjelmaksi on nyt tehty. Toimenpide-ehdotukset tarkoittavat työn jatkamista usealla hallinnonalalla, kaikilla hallinnontasoilla, etenkin kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksia pitäisi näkyä niin sisäilmasta kärsivien ihmisten määrän vähenemisenä kuin kuntien rakennuskannan kunnon parantumisena viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä.
Toimenpideohjelma julkaistaan joulukuun puolivälissä, ja samalla avataan mahdollisuus antaa palautetta usean kanavan kautta. Tarkoituksemme on seuraavien kuukausien aikana kuulla mahdollisimman laajalti kuntia, eri sidosryhmiä ja kaikkia, joita julkisen rakennuskannan kunto ja sisäilmaongelmat koskevat ja kiinnostavat. Sen jälkeen viimeistelemme ohjelman toimeenpanoa varten, joka alkaa keväällä 2018.
Julkisten rakennusten sisäilmaongelma on edelleen hälyttävä
Sisäilmaongelmien yleisimpiä syitä ovat edelleen kosteus- ja homevauriot, ilmanvaihto-ongelmat sekä lämpötila- ja veto-ongelmat, jotka vaivaavat ikääntyvää rakennuskantaa. Näin raportoivat kunnat jo vuonna 2011, ja toistaiseksi on merkkejä vain vähäisestä muutoksesta parempaan. Kuntien rakennuskannan tilaa koskevien, vielä alustavien tietojen mukaan alle puolessa kunnista on saatu korjausvelka haltuun. Yli puolet kunnista ilmoittaa edelleen sisäilmaongelmien olevan ratkaisematta. Tiedämme siis, että jokaisessa kunnassa tehdään jotakin tilanteen parantamiseksi.
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuvia ihmisiä on Suomessa edelleen runsaasti. Suuri osa heistä altistuu koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat tällä hetkellä taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia.
Näistä syistä toimenpide-ehdotuksemme painottuvat julkisiin rakennuksiin. Tämä ei sulje pois yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa vaan pikemminkin toivomme sitä. Samoin tulevan ohjelmakauden aikana kehitettävät ratkaisut ovat hyödynnettävissä rakennuksissa omistajatahosta riippumatta – aivan samoin kuin Kosteus- ja hometalkoiden tai pian voimaan tulevan kosteusasetuksen keinovalikoimat ovat kaikkien kiinteistönomistajien käytössä. Samoin sisäilmasta kärsiviä hoidetaan riippumatta siitä, pystytäänkö yhteys oireiden ja altisteiden välillä osoittamaan. Tarkemmin yksityisomistuksessa olevien kiinteistöjen sisäilmaongelmien erityisiin kysymyksiin emme kuitenkaan tällä ohjelmalla mene.
Sisäilmaongelmaisia rakennuksia esiintyy ympäri maailman. Sisäilmaongelmista aiheutuvat terveyshaitat on tiedostettu erityisesti Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Ruotsissa on vuonna 2011 raportoitu, että arviolta 1/3 ruotsalaisista rakennuksista on kosteusvaurio (homeenkasvua tai pahaa hajua), jolla voi olla vaikutusta sisäympäristöön. Kosteutta ja hometta esiintyi enemmän pientaloissa.[1]
Suomessa julkisessa rakennuskannassa on tällä hetkellä huomattava määrä investointitarvetta. Rakennuskannan liian suuri määrä suhteessa palvelutarpeeseen, ikärakenne sekä epätarkoituksenmukaiset tilat näkyvät mm. rakennuskannan vajaana käyttöasteena (noin 8-10 % rakennuskannasta on tyhjillään) ja korjausvelkana, jonka on arvioitu olevan noin 5 mrd. €. Tämä selittää osin sisäilmaongelmien sitkeyttä ja vaikeutta päästä siitä eroon.
Kuntien hyvät käytänteet tehokkaampaan ja laajempaan käyttöön
Terveet tilat 2028 -hankeryhmä koostuu asiantuntijoista, jotka ovat olleet ratkaisemassa rakennusten kosteus- ja home haitoista aiheutuneita ongelmia jo pitkään. Yhteistyö kuntien ja niiden edustajien kanssa on mahdollistanut kuntien kokemuksiin perehtymisen. Osa kuntien kokemuksista on hyviä ja niissä on käytetty toimintatapoja, joita on tarpeen saada tiedotettua ja monistettua erikokoisten kuntien käyttöön. Osa kokemuksista alleviivaa vaikeuksia ja ongelmien laajuutta harmillisen selkeästi.
Hyviä kokemuksia yhdistää toimintatapa, jossa yhtä rakennusta ja sen kunnosta saatavia tietoja tarkastellaan suhteessa kunnan kiinteistöstrategiaan ja palveluverkkoon. Tietoja kiinteistön kunnosta ja palveluverkosta sekä käyttäjäpalautetta on arvioitu kunnissa moniammatillisissa yhteistyöryhmissä, ja ratkaisuja etsitty innovatiivisesti.
Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa esiintyy usein monia tekijöitä yhtä aikaa ja niiden tunnistaminen edellyttää asiantuntemusta ja kokemusta, jota ei aina ole saatavilla tai osata hyödyntää riittävästi. Kokemusten mukaan mm. strategisen, kokonaisvaltaisen näkemyksen puute jarruttaa kuntien rakennuskannan pitkäjänteistä kehittämistä. Myös mm. poliittiseen päätöksentekoon liittyvät tekijät ja kiristyvä kuntatalous ovat nousseet esille.
Kohti kokonaisvaltaista rakennusten kunnon arviointia ja kunnossapitoa
Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmassa ehdotetaan siirtymistä kokonaisvaltaiseen kiinteistöjen tarkasteluun sekä terveyshaittoihin puuttumisen tehostamiseen. Ehdotamme, että vuonna 2018 työ aloitetaan tehostamalla sisäilmasta kärsivien apua ja tukea. Työtä jatketaan koko ohjelmakauden ajan kohti tavoitevuotta 2028, jolloin oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat terveelliset ja turvalliset käyttää.
Tähän päästään palvelutarvelähtöisen ja kestävän kiinteistönpidon sekä rakennusten ennakoivan ylläpidon käytäntöjä vakiinnuttamalla toimintamallilla, joka vastaa tällä hetkellä kunnissa käytössä olevia parhaita käytänteitä. Toimenpide-ehdotukset sisältävät ehdotuksen toimintamallin kehittämiseksi.
Hyvien esimerkkien mukainen malli edellyttää toimiakseen, että kunnassa on kiinteistöstrategia ja palveluverkkosuunnitelma tehty sekä säännölliset kiinteistökatsaukset ja käyttäjäpalautteen kerääminen käytäntönä. Rakennusten suunnitteluvaiheessa on mahdollista koota eri tahoja mukaan käyttäen esimerkiksi allianssimallia ja hyödyntäen elinkaarimalleja. Näistä on mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa on pystytty ottamaan paremmin huomioon myös kiinteistön toiminnalliset mahdollisuudet kuten vaikkapa uudenaikaisen opetussuunnitelman toteuttamisen tukeminen suunnittelemalla rakennuksiin erilaisia monikäyttötiloja.
Hyviin käytäntöihin perustuva malli tehostaisi myös osaamisen lisäämistä mm sisäilmaongelmien tunnistamisesta ja ongelmiin puuttumiseksi. Tämä puolestaan tarkoittaa tiedotuksen ja koulutuksen tehostamista esimerkiksi rakennusfysiikan, terveydenhoidon ja hankinta- ja tilaajaosaamisen alalla.
Arvoisa Puhemies,
Ohjelmassa keskitytään siihen, että sisäilmasta kärsiviä autetaan ja tuetaan muun muassa vahvistamalla neuvontaa sekä ihmisille suoraan että heitä auttaville. On tärkeää, että sisäilmasta kärsivien koko hoitopolku tehdään näkyväksi ja jokaiselle saavutettavaksi nykyisin käytettävissä olevin keinoin.
Sisäilmasta sairastuneiden tilanteen tukemiseksi pitkällä aikaväillä tarvitaan työtä hoitopolkujen sujuvoittamiseksi itsehoidosta perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Samoin sisäilmasta kärsivien sosiaaliturvassa on vielä selvittämistä, jotta mahdolliset puutteet tunnistetaan ja korjataan.
Toimeenpanoa viestinnällä ja verkostotyöllä
Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman valmistelun tilanteesta keskustellaan tästä päivästä alkaen. Kuulemisvaiheen alkamisesta tiedotamme joulukuun puoliväliin mennessä, kun tekninen julkaisutyö on valmis. Kuulemisvaihe on laaja, koska toimeenpanonkin tulee tavoittaa kunnat, sidosryhmät, eri alojen asiantuntijat sekä kansalaiset koko maassa.
Hankeryhmä ehdottaa, että toimenpideohjelman toteutus organisoidaan mahdollistamalla tiivis yhteistyö ministeriöiden ja niiden hallinnonalan virastojen, aluehallintovirastojen, Suomen Kuntaliiton, kuntien ja Senaatti-kiinteistöjen kesken sekä mm. rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan sidosryhmien osallistuminen.
Hankeryhmän näkemys on, että eduskunnalla ja erityisesti tarkastusvaliokunnalla on tärkeä rooli parlamentaarisessa keskustelussa ja toimeenpanon seurannassa.
Toimenpideohjelmassa kustannuspaineet on tunnistettu. Valtion rahoitus kiinteistön omistajille ei sisälly toimenpideohjelmaan. Työn aikana selvitetään kuntien käytössä olevia keinoja kiinteistön kuntoa edistävien hankkeiden toteutukseen. Tämän eteen tullaan tekemään yhteistyötä heti toimeenpanokauden alusta alkaen. Työ perustuu vireillä olevan ”Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali” –hankkeen (VNK/825/48/2017) tuloksiin, jotka ovat käytettävissä vuoden 2018 alussa. Nämä tullaan ottaman huomioon Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmatyön viimeistelyssä.
Hankeryhmän toimenpide-ehdotukset kattavat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian toimialoille kuuluvia tehtäviä. Työ on ensisijaisesti sopeutettava ministeriöiden normaaleihin tehtäviin, ja mikäli lisärahoitus on tarpeen, se on ohjattava käsiteltäväksi kehys- ja talousarviomenettelyssä. Tiedot tarkentuvat valmistelun edetessä asianomaisessa ministeriössä.
Arvoisa Puhemies,
Tämä keskustelu tänään eduskunnassa on ensimmäinen keskustelutilaisuus syksyn 2017 aikana valmistellusta toimenpideohjelmaehdotuksesta ja sellaisena meille erittäin tärkeä ohjelman viimeistelytyössä. Hankeryhmän toimikausi päättyy helmikuun 2018 lopussa. Seuraavat kuukaudet joulukuusta alkaen on käytännössä varattu ehdotuksista tiedottamiseen ja kuulemiseen. Ohjelmaehdotuksesta odotetaan laajaa palautetta, jonka perusteella hankeryhmä viimeistelee ohjelman toimeenpantavaksi keväällä 2018 alkavalla 10-vuotiskaudella.
[1] BOVERKET, ÅBERG O, THUNBORG J, ”God bebyggd miljö – förslag till nytt delmål för fukt och mögel – Resultat om byggnaders fuktskador från projektet BETSI”, The Swedish National Board of Housing, Building and Planning, Karlskrona, Sweden, 2011