Tasavallan presidentin esittely 19.12.2017

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.12.2017 seuraavat lait:

Laki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan asettamisesta ja säätiön pääomittamisesta (LA 78/2017 vp) Eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä keskuudestaan Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr:n valtuuskuntaan yhdeksän jäsentä ja yhtä monta varajäsentä noudattaen, mitä eduskunnan toimielinvaalista säädetään. Valtuuskunnan toimikausi alkaa, kun se on valittu, ja jatkuu, kunnes uusi valtuuskunta on valittu. Valtuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet osallistuvat säätiön toimintaan sen säännöissä määrätyllä tavalla. Valtuuskunta antaa vuosittain säätiön toiminnasta kertomuksen eduskunnan puhemiesneuvostolle. Säätiölle voidaan luovuttaa vastikkeetta enintään 50 miljoonan euron arvosta valtion omistamia osakkeita. 1 momentissa tarkoitettu lahjoitus on verosta vapaa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VNK hallitusneuvos Ilpo Nuutinen 0295 160 145)

Etu- ja sukunimilaki ja laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta (HE 104/2017 vp). Etu- ja sukunimilailla kumotaan nykyinen nimilaki. Tavoitteena on ajantasaistaa etu- ja sukunimiä koskeva lainsäädäntö erityisesti valinnanvapautta lisäämällä, keventää menettelyjä nimiasioissa ja mahdollistaa siirtyminen nimiasioiden sähköiseen käsittelyyn. Nimenantovelvoitetta koskevaa määräaikaa nostetaan kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Maistraattien ja seurakuntien vastuunjakoa selkiytetään. Nimilautakunnan lausuntoa edellytetään nykyistä harvemmissa hakemustyypeissä. Lisäksi muutetaan rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia. Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2018 sekä etu- ja sukunimilaki tulee voimaan 1.1.2019. (OM lainsäädäntöneuvos Assi Salminen 0295 16001)
Tiedote

Laki sisäasioiden rahastoista annetun lain muuttamisesta (HE 173/2017 vp). Sisäministeriölle annetaan rajatuissa tapauksissa toimivalta muuttaa kansallista ohjelmaa ja kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Pääsääntöisesti muutoksista päättää edelleen valtioneuvosto. Sisäministeriö päättää kuitenkin kansallisen ohjelman seurantakomiteaa kuultuaan Euroopan komission erityis- ja kansallisille tavoitteille suoraan kohdentaman lisärahoituksen lisäämisestä, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksessa tarkoitettujen täydentävien määrien ja niiden perusteena olevien henkilöiden lukumäärien lisäämisestä sekä merkitykseltään vähäisestä muutoksesta. Lisäksi mahdollistetaan kertakorvaushankkeen mahdollisen muun rahoituksen ja tuoton huomioonottaminen maksettavan EU-tuen määrän laskennassa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (SM erityisasiantuntija Heidi Sulander 0295 488 329)
Tiedote

Laki valtion virkamieslain 7 ja 8 c §:n muuttamisesta, laki turvallisuusselvityslain muuttamisesta, laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 26 §:n muuttamisesta ja laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 ja 24 a §:n muuttamisesta (HE 70/2017 vp) Valtion virkamieslakiin otetaan säännös siitä, että viranomaisen on nimitysharkinnassa otettava huomioon nimitettävän tai tehtävään määrättävän nuhteettomuus sekä varmistettava, ettei hänellä ole virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että hänellä on muissakin suhteissa edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Lakiin sisältyvää luetteloa niistä viroista, joihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen, muutetaan. Suomen kansalaisuutta koskevan edellytyksen täyttää nykytilaa vastaavasti myös henkilö, jolla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin muun valtion kansalaisuus. Turvallisuusselvityslakia muutetaan siten, että henkilön luotettavuuden ja painostuksesta vapaan ja riippumattoman tehtävien hoidon varmistamiseksi voidaan selvittää hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan nykyistä laajemmin laissa tarkemmin säädettävissä tapauksissa. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain opiskelijan valintakriteereitä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että upseerin virkaan tähtääviin opintoihin opiskelijaksi voidaan valita vain riippumattomuuden ja luotettavuuden vaatimukset täyttävä henkilö. Vastaavat muutokset tehdään Poliisiammattikorkeakoulusta annettuun lakiin sekä rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin, jossa säädetään rajavartijakoulutuksesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä 0295 530 172)
Tiedote

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ja laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 138/2017 vp). Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa 1 ja 2 muutetaan siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotetaan. Korotusta painotetaan hiilidioksidiveron suuntaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 58 eurosta 62 euroon. Tällöin lämmityspolttoaineiden hiilidioksiditonnin arvo on sama 62 euroa hiilidioksiditonnilta kuin liikennepolttoaineilla. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden energiasisältöveroa korotetaan 0,45 eurolla megawattitunnilta. Hiilidioksidi- ja energiasisältöveron korotus merkitsee keskimäärin noin seitsemän prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kiinteä ja kaasumainen biomassa säilyy edelleen verottomana eikä polttoturpeen verotusta muuteta. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusjärjestelmän neutraalisuuden suhteessa maataloudessa käytettäviin eri polttoaineisiin. Selvityksessä on otettava huomioon nestekaasun ja bionestekaasun lisääntyvä käyttö maataloudessa. (VM neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo 0295 530 248)

Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta ja laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta (HE 112/2017 vp) Veronsaajaryhmien yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan kunnille varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta johtuvaa tulojen pienenemistä vuodesta 2018 lähtien yhteisöveron kautta. Muutos kasvattaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentaa valtion jako-osuutta vastaavasti. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 0295 530 052)

Laki opintotukilain muuttamisesta, laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki yleisestä asumistuesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta ja laki sotilasavustuslain 11 §:n muuttamisesta (HE 139/2017 vp). Lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi opintorahaan tehdään 75 euron huoltajakorotus opintorahaa saavalle alaikäisen lapsen huoltajalle. Huoltajakorotusta ei oteta tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää. Samalla ajankohtaisten koulutustarpeiden muutokset sekä oppilaitoskohtaisten erityispiirteet huomioidaan opintotukioikeuden, päätoimisen opiskelun, opintotukiajan pidennyksen ja lukuvuoden tukikuukausien ehdoissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OKM neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen 0295 330 110)

Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 115/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennetaan siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta (HE 99/2017 vp). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan. Lailla osaltaan toteutetaan hallituksen päättämä vuosia 2016-2019 koskeva indeksikorotusten jäädyttäminen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon alalla vuoden 2018 osalta. Lisäksi lakiin tehdään kaksi teknistä tarkistusta kirjastolainsäädännön sekä nuoriso- ja liikuntalain muutosten johdosta. Vastaavasti vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan indeksikorotusten jäädyttämisen toteuttamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 140/2017 vp). Kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään sadan prosentin valtionosuus sellaiseen oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, joka on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa niiden opiskelijaviikkojen ja opetustuntien määrän, joihin myönnetään sadan prosentin valtionosuus. Opiskelijoilta ei voida periä opetuksesta maksuja siltä osin, kuin opetus on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta päättää, että kansanopiston ylläpitäjälle, jonka pääasiallinen koulutustehtävä on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, myönnetään valtionosuutta enemmän kuin 57 prosenttia. Valtionosuuden määrä voi olla enintään 80 prosenttia. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki yliopistolain muuttamisesta, laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE 73/2017 vp). Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan. Julkisoikeudellisena laitoksena toimiva Tampereen yliopisto ja säätiöyliopistona toimiva Tampereen teknillinen yliopisto yhdistetään Tampereen yliopisto -nimiseksi säätiöyliopistoksi. Voimaanpanolailla säädetään yliopistojen yhdistymisen toteutuksesta. Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta sekä koulutuksen lakkauttamiseen liittyvästä opiskelijoiden siirtymisestä toiseen korkeakouluun. Ammattikorkeakoulujen hallintokieltä koskeva sääntely muutetaan yliopistojen sääntelyä vastaavaksi. Yliopistolain muuttamisesta annettavan lain voimaanpanosta annetaan erillinen laki, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Voimaanpanolailla säädetään yliopistojen yhdistymisen toteutuksesta. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2018 ja laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta tulee voimaan 27.12.2017, kuitenkin 11 § osalta 1.1.2019. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukonsortioissa ammattikorkeakouluja koskeva päätöksenteko tapahtuu ao. ammattikorkeakoulussa omistuspohjasta riippumatta. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että valtionrahoitusjärjestelmän mukainen rahoitus käytetään korkeakoulukonsortioissa rahoituslainsäädännön mukaisesti ja että yhteistyöstä koituva taloudellinen tai muu hyöty jakautuu tasapuolisesti konsortion kaikille korkeakouluille. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys kaikkien konsortioiden hallintomallien ja rahoitusjärjestelmien toimivuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä. 2. Eduskunta edellyttää, että korkeakoulujen opetusyhteistyössä varmistetaan opetuksen laatu ja opiskelijoiden kannalta toimivat ratkaisut sekä heidän oikeusturvansa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee seurata tarkoin opetusyhteistyön toteutumista ja onnistumista sekä antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä. (OKM hallitusneuvos Immo Aakkula 0295 330 354)

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki riistahallintolain muuttamisesta ja laki riistavahinkolain 46 §:n muuttamisesta (HE 117/2017 vp). Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annettua lakia muutetaan. Riistanhoitomaksua korotetaan 33 eurosta 39 euroon. Samalla selkeytetään Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksien toimintaan myönnettävän määrärahan suhde valtionavustuslakiin, siirretään riistanhoitoyhdistysten valtionapuviranomaisen tehtävä maa- ja metsätalousministeriöstä Suomen riistakeskukseen ja säädetään riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteista. Metsästäjärekisteriä koskevia säännöksiä täsmennetään. Riistahallintolakia muutetaan riistanhoitoyhdistysten tukemisen, ohjauksen ja valvonnan lisäämiseksi. Riistahallintolakiin tehdään myös eräitä teknisluontoisia tarkistuksia. Lisäksi muutetaan riistavahinkolakia siten, että riistanhoitoyhdistysten osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvataan riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa seuraavan valtion talousarvioesityksen yhteydessä esityksen, jolla nuorten riistanhoitomaksua alennetaan. (MMM neuvotteleva virkamies Sami Niemi 0295 162 391)
Tiedote

Laki kalastuslain muuttamisesta (HE 118/2017 vp). Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua 5 eurosta 6 euroon. Talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otetaan jatkossa myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Lain siirtymäsäännöksistä kumotaan säännös, jossa säädetään kalastonhoitomaksuina kertyneiden varojen määrän arvioinnista laadittaessa valtion talousarviota. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (MMM kalatalousylitarkastaja Roni Selén 0295 162 462)

Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta (HE 156/2017 vp). Uusi määräaikainen laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuodelle 2018 ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta vuosille 2018-2021 säädetään. Kevään 2017 kehyspäätöksessä kohdennettiin yhteensä 100 miljoonan euron lisämääräraha vuosille 2018-2021 (25 miljoonaa euroa/vuosi) kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa toteuttaviin toimenpiteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä esitti määräaikaista rahoitusta sähköautojen hankintatukea ja kaasu- ja flex fuel -autojen konvertoinille yhteensä 6 miljoonaa euroa vuosittain ajalle 2018-2021. Kesän 2017 budjettiriihessä hallitus päätti panostaa parlamentaarisen työryhmän esittämän tuen lisäksi lisärahoitusta liikenteen päästövähennystoimiin, jonka johdosta varattiin rahoitus myös romutuspalkkiolle. Romutuspalkkiona myönnettävään avustukseen osoitettiin 8 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarvioon. Laki tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2021 saakka. Romutuspalkkio on kuitenkin käytössä 31.8.2018 saakka. (LVM yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen 0295 342 626)
Tiedote

Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista, laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 9 ja 9 a §:n muuttamisesta, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta ja laki vammaisetuuksista annetun lain 9 a §:n muuttamisesta (HE 123/2017 vp). Kansaneläkeindeksi jäädytetään pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Muutos koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, että yksin asuvan henkilön laissa säädetty toimeentulotuen perusosan määrä nousee. Tällä turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti. Lakeihin sisältyvät myös veteraanietuuksia koskevat muutokset, joiden mukaan veteraanietuuksien määrät pysyvät vuoden 2017 tasolla. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoida muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Kansaneläkeindeksistä annettua lakia muutetaan pysyvästi siten, että kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettyä jakajaa muutetaan vastaamaan muutosta. Muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018–2021. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 1.1.2019. (STM hallitusneuvos Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 162/2017 vp). Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan valtio korvaa kiireellisten sosiaalipalveluiden kustannukset tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle kiireellisestä sosiaalipalvelusta aiheutuneet kustannukset, kun välttämätöntä sosiaalipalvelua on annettu kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle, jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet. Korvattavia palveluita ovat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Säännöksessä on lisäksi asetuksenantovaltuus kustannusten korvaamisesta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Liisa Holopainen 0295 163 408)
Tiedote

Laki takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n muuttamisesta ja laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 70 §:n muuttamisesta (HE 125/2017 vp). Takuueläkkeestä, vammaisetuuksista ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan. Takuueläkkeen määrää ja eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotetaan. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan vuoden 2018 alusta siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pia Nissinen 0295 163 186)
Tiedote

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 160/2017 vp). Vuonna 2018 pidettävässä lomituksessa sijaisapumaksuja alennetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2018 saakka. (STM hallitussihteeri Anne Vänskä 0295 163 507)
Tiedote

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain muuttamisesta (HE 165/2017 vp). Lakiin tehdään eräitä muutoksia, jotka johtuvat lääkinnällisiä laitteita koskevan EU-asetuksen sekä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevan EU-asetuksen ensi vaiheen kansallisesta täytäntöönpanosta. Lakia täsmennetään nykytilaa vastaavasti siten, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myös EU-asetuksissa tarkoitettu lääkinnällisistä laitteista ja ilmoitetuista laitoksista vastaava viranomainen. Lailla ei oteta kantaa siihen, mihin laitevalvontaa koskeva tehtävä sijoittuu valtion lupa- ja valvontahallinnon uudistuksen yhteydessä. Laiteasetusten mukaisista kielivaatimuksista säädetään. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita muutoksia. Laki tulee voimaan 20.12.2017. Lain 1 §:n 3 momenttia ja 53 a §:ää sovelletaan 26.11.2017 alkaen. (STM erityisasiantuntija Merituuli Mähkä 0295 163 575)
Tiedote

Laki ympäristönsuojelulain 190 ja 195 §:n muuttamisesta, laki vesilain muuttamisesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, laki maa-aineslain muuttamisesta, laki luonnonsuojelulain 62 §:n muuttamisesta ja laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 43/2017 vp). Eräiden ympäristöasioiden muutoksenhakua koskevaa sääntelyä uudistetaan siten että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Valituslupajärjestelmä otetaan käyttöön ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaisissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain valituslupajärjestelmä uudistetaan vastaamaan hallintolainkäyttölain säännöksiä ja samalla valituslupajärjestelmää laajennetaan lähes kaikkiin lain asiaryhmiin. Myös luonnonsuojelulain valituslupajärjestelmää laajennetaan. Lisäksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun lakiin lisätään säännös ratkaisukokoonpanosta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa valituslupa-asioissa. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä muita menettelyjä koskevia muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (YM lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 0295 250 255)
Tiedote

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen strategisen kumppanuussopimuksen ja vahvisti lain Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välillä tehdyn strategisen kumppanuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 90/2017 vp). Sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, joka sisältää määrittelyt yhteistyön sekä vuoropuhelun muodoista. Sopimus heijastelee Euroopan unionin ja Kanadan yhteisiä arvoja ja siinä sovitaan yhteistyöstä muun muassa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ihmisoikeuksien edistämistä, kestävää kehitystä, oikeudellista yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua koskien. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jälkimmäinen osapuoli on ilmoittanut toiselle osapuolelle sopimuksen hyväksymistä koskevien kansallisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa. (UM lähetystöneuvos Soili Kangaskorpi 0295 350 008)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.12.2017 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 §:n muuttamisesta. Asetuksen 14 §:ää muutetaan siten, että jatkossa myös ansioristin saajien tulee suorittaa lunastus. Samalla otetaan asetukseen nykykäytäntöä vastaavasti säännös siitä, ettei lunastusta peritä mitalin saajilta. Lisäksi säädetään ritarikuntien hallituksen toimivallasta vahvistaa muut kuin asetuksessa säädetyt perusteet, joilla lunastuksen suorittamisesta vapautetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (VNK neuvotteleva virkamies Elina Normo 0295 160 010)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.12.2017 seuraavat kansainväliset asiat:

Veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen (SopS 20 ja 21/1995, muut. 39 ja 40/2011) 28 artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen antaminen. Suomi allekirjoitti Monenkeskisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen maakohtaisten raporttien vaihtamisesta (SopS 30/2017) 27.1.2016. Sopimuksessa on määritelty kahdenvälisen tietojenvaihdon käynnistymisen edellytykset. Jotta tietojenvaihto voi alkaa, on tietojenvaihdon osapuolilla oltava muun ohella Veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskeva yleissopimus voimassa ja sovellettavana ajankohtana, jota koskevia tietoja vaihdetaan. (VM hallitusneuvos Antero Toivainen 0295 530 098)

Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen ja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutosten hyväksyminen vuodelle 2018. (OKM kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen 0295 330 102)