Suomen nettomaksu EU:lle kasvoi maaseudun tukien lykkäytymisen vuoksi

Suomen nettomaksu EU:lle kasvoi viime vuonna 809 miljoonaan euroon, ilmenee EU:n komission raportista. Kasvu johtuu muun muassa siitä, että maaseudun kehittämistukia siirtyi tälle vuodelle. Suomi on edelleen keskitasolla nettomaksajien joukossa.

Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksamien maksujen erotusta. Suomi on kuulunut EU-budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Nettosaaja Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli viime vuonna 809 miljoonaa euroa eli noin 148 euroa asukasta kohden. Nettomaksu kasvoi 205 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 604 miljoonaa euroa.

Viime vuosi oli uuden rahoituskehyskauden (2014–2020) ensimmäinen vuosi, joten vuodet 2013 ja 2014 ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi kehysotsakkeiden sisältö on osin muuttunut.

Lukuihin vaikuttivat vanhan kauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja uusien ohjelmien käynnistymisen viivästykset.

Suomi keskimääräinen nettomaksaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja.

- Suomi on nettomaksaja, koska olemme keskimääräistä vauraampi EU-maa. Nettoasema ei kuitenkaan tuo esiin kaikkia EU-jäsenyydestä koituvia hyötyjä. Siinä ei näy esimerkiksi sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden hyötyjä, sanoo budjettineuvos Päivi Valkama.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,53 prosenttia. EU-jäsenmaihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 0,83 prosenttia.

Nettomaksajien joukossa Suomi sijoittui keskitasolle.

Maaseudun tukia lykkääntyi

Suomen valtion tulot EU:lta pienenivät vuodesta 2013 lähes 435 miljoonalla eurolla. Rakennepoliittiset tuet pienenivät 160 miljoonalla sekä maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet 272 miljoonalla.

Maaseudun kehittämistuet pienenivät viime vuonna lähinnä siksi, että kehittämisohjelma hyväksyttiin vasta loppuvuodesta eikä valtaosaa tuista ehditty maksaa viime vuoden puolella. Taustalla oli ohjelmakausien vaihtuminen. Vastaavasti tulojen arvioidaan olevan suuremmat tänä vuonna kuin viime vuonna.

Tullien kantopalkkioita 43 miljoonaa

Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 141 miljoonaa euroa, joka oli noin 6,9 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 170 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Näistä 25 prosentin kantopalkkio, noin 43 miljoonaa euroa, tuloutettiin valtion budjettiin.

Hollanti suurin nettomaksaja, Unkari nettosaaja

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Hollanti, Saksa ja Ruotsi. Toissa vuonna kolmen kärjessä olivat Tanska ja Saksa.

Samat maat olivat suurimpia nettomaksajia myös asukasmäärään suhteutettuna: Hollanti 280 euroa asukasta kohden, Ruotsi 240 euroa, Saksa 192 euroa. (kuvio 2).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Unkari, Bulgaria ja Liettua (kuvio 1). Toissa vuonna kolmen kärki oli Unkari, Liettua ja Viro.

Henkeä kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Unkari, 565 euroa asukasta kohden, Liettua 524 euroa ja Kreikka 470 euroa.

EU:n komission raportti (englanniksi)

Lisätietoja:

Budjettineuvos Päivi Valkama, puh. 02955 30142, [email protected]
Lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen, puh. 02955 30005, [email protected]