Mahdollisuuksien seuraavat sata vuotta - opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen avauspuheenvuoro 11.12.2017

.

Arvoisat kuulijat,

Viime viikkoon huipentui satavuotiaan itsenäisen Suomen juhla. Arvokkaan juhlavuoden aikana katsoimme historiaan, arvioimme nykyistä ja visioimme tulevaisuutta. Keskityimme erityisesti siihen, miten Suomesta on sadan vuoden aikana rakentunut yksi maailman hyvinvoivimmista ja edistyksellisimmistä maista.

Tilastokeskus keräsi 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sivuilleen listauksen sadasta eri asiasta, jossa Suomi on kansainvälisissä vertailuissa kärjessä – monissa ensimmäisenä. Suomi on maailman vakain maa. Suomi on maailman ykkönen inhimillisen hyvinvoinnin vertailuissa. Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Suomen kestävä kilpailukyky on maailman neljänneksi paras. Suomessa on toiseksi eniten maailmassa inhimillistä pääomaa. Suomi on tunnetusti koulutuksen kärkimaa. Listaa voisi jatkaa pitkään.

Kaikki tämä listaamani on rakennettu sivistyksen ja osaamisen varaan. Meidän on jatkossakin varmistettava, että suomalaiset ovat maailman osaavin ja sivistynein kansa. Olemme osaamisellamme jalostaneet ideoista tuotteita, palveluita ja sosiaalisia innovaatioita, jotka ovat parantaneet kansalaistemme hyvinvointia ja tehneet Suomesta yhden maailman parhaita maista. 

Mitään kärkipaikoistamme ei voi myöskään ottaa itsestäänselvyytenä. Se, mitä näemme tänään, on kulloisessakin ajassa vaatinut maailman muutoksen ymmärrystä ja siihen vastaamista rohkealla ja ennakkoluulottomalla uudistumisella. Koulutuksen osalta olemme palanneet ja tulemme palaamaan meille kaikille tuttujen kysymysten ääreen:

Miten kykenemme turvaamaan jokaiselle mahdollisuuden kehittyä ja ottaa kaikki lahjakkuutensa käyttöön? Miten nostamme koulutustasoa ja turvaamme tasa-arvoiset mahdollisuudet tulevaisuudessakin? Miten annamme parhaat edellytykset tieteelle ja tutkimukselle? Miten edellä mainittujen avulla pärjäämme voimakkaasti kiristyvässä globaalissa kilpailussa?

Globaali keskinäisriippuvuus lisääntyy ja ihmiskunta kohtaa suuria yhteisiä muutoksia. Vastassamme ovat mm. ilmastonmuutos, kaupungistuminen, kansainvälisen järjestyksen epävakaus, demokratian ja osallistumisen uudet muodot, arvojen ja asenteiden murrokset sekä digitalisaatio ja teknologian kiihtyvä kehitys. Nämä muutokset haastavat meitä toisaalta vastaamaan niistä syntyviin uhkiin ja toisaalta tarttumaan niiden luomiin lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. 

Globalisaation vauhti kiihtyy. Viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana maailman henkisten ja aineellisten voimavarojen jakautumisessa ja maantieteellisessä sijoittumisessa on tapahtunut koko teollisen historian rajuin muutos.  Vauraiden G7 -maiden osuus maailman brutto-kansantuotteesta on pudonnut parissa vuosikymmenessä kahdesta kolmasosasta puoleen. Korealta vei vain 11 vuotta kaksinkertaistaa bruttokansantuote, vähän myöhemmin liikkeelle lähteneiltä Kiinalta ja Intialta vastaavasti 12 ja 17 vuotta.

Miljardi ihmistä on noussut absoluuttisesta köyhyydestä. Kiinan, Intian ja muiden isojen nousevien talouksien nopea kehitys on muuttanut talouden ja politiikan painopisteitä. Muutoksen mittakaavaa kuvaa mm. se, että meillä Suomessa syntyy 20 vuodessa saman verran lapsia kun Intiassa siirtyy nuoria kuukaudessa työmarkkinoille.  

Sama murros näkyy myös koulutuksen ja tutkimuksen saralla. Nousevat taloudet ovat panostaneet mittavasti koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Koulutustaso nousee kaikkialla maailmassa. Isoissa nousevissa talouksissa korkeakoulutukseen osallistuminen on kasvanut 7 prosentin vuosivauhtia viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Vuosina 2000–2014 maailman korkeakouluopiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistui. Korkeakoulutukseen osallistumisaste 19-23-vuotiaiden keskuudessa nousi samaan aikaan 19 %:sta 34 %:iin.

Kilpailu siis kiristyy. Kykymme uudistaa koulutusjärjestelmäämme ja nostaa koulutus- ja osaamistasoa on edellytys sille, että Suomi saa osansa globaaleista arvoketjuista ja tänne syntyy korkean lisäarvon yritystoimintaa ja työpaikkoja. Se on myös edellytys sille, että Suomi pystyy olemaan mukana ratkomassa yhteisiä globaaleita haasteita. Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, mitä tiedämme, osaamme, ymmärrämme ja miten viisaasti käytämme räjähdysmäisesti kasvavaa tietoa ihmiskunnan parhaaksi.

Tällä hetkellä uudistamme koulutusjärjestelmäämme sen kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen.  Uudistaminen koskee kaikkia koulutuksen ulottuvuuksia: rakenteita ja rahoitusta, toimintatapoja ja sisältöjä. Kantavina ajatuksina ovat vahvan osaamispohja rakentaminen, kaikkien pitäminen mukana sekä avoin ja avarakatseinen Suomi.

Käynnissä olevat uudistukset tukevat toisiaan ja niissä on paljon yhteisiä nimittäjiä. Sisältöjen uudistamisessa nojaudutaan tulevaisuuden osaamistarpeiden arviointiin. Toimintamalleja viedään opiskelijalähtöiseen suuntaan niin, että koulutus lähtee yksilöllisistä tarpeista ja opiskelija saa tukea räätälöidysti henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan. Siirtymistä koulutusasteelta toisella ja koulutusasteen sisällä tehdään jouhevia. Organisaationa kouluja ja oppilaitoksina viedään avoimempaan, kansainvälisempään, verkottuneempaan ja omaa toimintaa kunnianhimoisesti kehittävään suuntaan.  

Erityisesti haluan nostaa esiin kolme kokonaisuutta, johon meidän on käännettävä katseemme tulevina vuosina: varhaiset vuodet, vahvat perusvalmiudet ja jatkuva oppiminen.

Varhaiskasvatukselle on keskeinen merkitys koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisessa. Se on koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme perusta. Monet tutkimukset vahvistavat, että lapsen varhaisilla vuosilla ja varhaiskasvatuksella on valtava merkitys lapsen kehitykselle ja oppimiselle. 

Laadukas, pedagogisesti vahva varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen.  Varhaiskasvatus tasaa lähtökohtien eroja oppimistuloksissa. Varhaiskasvatus on erittäin vaikuttava yhteiskunnallinen investointi

Valitettavasti tällä hetkellä varhaiskasvatukseen osallistuvat vähiten ne, jotka hyötyisivät siitä eniten. Siksi tavoitteena tulee olla osa-aikaisesti maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Tämä on seuraavan vuosikymmenen peruskoulu-uudistus.

Kuten alussa mainitut tilastokeskuksen indikaattoritkin kertovat, on meillä Suomessa maailman paras peruskoulu. Pärjäämme loistavasti erilaisissa sitä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa. Silti parannettavaa edelleen on. Otetaan esimerkiksi lukutaito. Tällä hetkellä 11 % nuorista jää peruskoulun jälkeen ilman sellaista monipuolista lukutaitoa, joilla pärjää elämässä ja jatko-opinnoissa.

Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta riittävän vahvan pohjan elämässä pärjäämiseksi. Oppimistulokset on käännettävä nousuun ja koulutuksellista tasa-arvoa on vahvistettava niin, että lapsen sosioekonominen tausta ei määritä hänen edellytyksiään pärjätä elämässä.

Vahvat perustaidot sekä kyky ja halu osaamisen soveltamiseen ja rikastamiseen tarvitaan myös jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Maailman muutosvauhti on niin nopea, että minkäänlainen koulutus ei pysty aukottomasti ennakoimaan niitä taitoja, joita ihminen tulee työuransa aikanaan tarvitsemaan. Tämän vuoden ylioppilaat tulevat olemaan työelämässä vielä ainakin 2060-luvulla. Se on maailma, josta osaamme nyt sanoa vain vähän. Voinemme kuitenkin varauksetta olettaa, että muutos tulevan sadan vuoden aikana tulee olemaan ennennäkemättömän suuri.

Jokaisella onkin oltava taidot ja mahdollisuus osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä toimii myös vastavoimana työelämän polarisaation uhkakuville ja varmimpana turvana muutoksissa pärjäämiselle.

Jatkuvan oppimisen varmistaminen edellyttää yksilöllisiä, oppijalähtöisiä opintopolkuja ja joustavia koulutusratkaisuja. Tähän asti olemme lisänneet muunto- ja täydennyskoulutuksia ja uudelleen suunnanneet koulutuksia silloin, kun yhteiskunta on joutunut muutostilanteisiin; tulevaisuudessa muutos on jatkuvaa ja pysyvää. Siksi koulutusjärjestelmämme on viritettävä siten, että sen reaktiokyky on parempi, ja pääroolissa ovat oppimaan oppimisen monipuoliset taidot ja motivaatio. 

Koko suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettava entistä paremmin koko eliniän jatkuvan oppimisen periaatteelle.

Muutoksen edessä meidän on oltava myös rehellisiä omalle rajallisuudellemme. On mahdotonta antaa yksiselitteisiä vastauksia siihen, mitkä osaamistarpeet tai millainen koulutusjärjestelmä palvelee meitä optimaalisella tavalla vuosikymmenten päästä. Suunta meidän on kuitenkin valittava ja lähdettävä kulkemaan siihen. Itse korostan edellä avaamiani varhaisten vuosien, vahvojen perusvalmiuksien ja yleissivistyksen sekä jatkuvan oppimisen merkitystä.

Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että tulevaisuudessakin menestyksemme perustuu luovuuteen, sivistykseen ja osaamiseen ja niiden monipuoliseen hyödyntämiseen.  Osaavat ihmiset ovat tärkeintä, mitä meillä on. 

Haluan toivottaa teille kaikille antoisaa ja oivalluksia herättävää seminaaria. Juuri tällaista laajalla ja monipuolisella joukolla käytävää pohdintaa ja keskustelua me tarvitsemme vastataksemme koko yhteiskuntaamme koskettaviin isoihin kysymyksiin.