Oikeudenkäyntiä hallintoasioissa aiotaan täsmentää
Hallintoasiaa eli esimerkiksi viranomaisen päätöstä koskevan valituksen tuomioistuinkäsittelystä aiotaan säätää nykyistä täsmällisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Hallituksen tänään eduskunnalle antamalla esityksellä pyritään kehittämään hallintolainkäytön yleisiä menettelysäännöksiä niin, että ne nykyistä paremmin vastaisivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.
Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa korvaisi voimassa olevan hallintolainkäyttölain. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että hallintotuomioistuinten asiakkaat olisivat nykyistä paremmin selvillä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan hallintoasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Tavoitteena on myös nykyistä täsmällisemmillä menettelysäännöksillä selkeyttää prosessinjohtoa ja näin tehostaa hallintotuomioistuinten toimintaa.
Uusi laki ei muuttaisi hallintolainkäytön keskeisiä periaatteita, mutta siinä otettaisiin huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ja muut uudistustarpeet. Yksityinen asianosainen voisi jatkossakin yleensä hoitaa asiansa hallintotuomioistuimessa itse ilman asianajajaa tai muuta asiamiestä.
Uudessa laissa säädettäisiin mm. mahdollisuudesta suulliseen valmisteluun, tarkastuksen tekemiseen ja eri hallinto-oikeuksissa vireillä olevan asiakokonaisuuden yhdistämiseen käsiteltäväksi samassa hallinto-oikeudessa. Laissa korostettaisiin myös nykyistä enemmän päätöksen tehneen hallintoviranomaisen velvollisuuksia asian selvittämisessä ja selkeytettäisiin sääntelyä päätöksen tehneen viranomaisen oikeudesta valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedoksiantomenettelyä kevennettäisiin.
Lakiin sisältyisi myös säännös siitä, että uuden lisäselvityksen toimittamista voidaan rajoittaa asettamalla määräaika, jonka jälkeen toimitetun selvityksen hallintotuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta. Määräajan asettamista voitaisiin käyttää vain tilanteessa, jossa hallintotuomioistuimen käsityksen mukaan kaikki asian ratkaisuun tarvittavat selvitykset on jo saatu ja tuomioistuin on tekemässä päätöstä asiassa. Säännös turvaisi asian viivytyksetöntä käsittelyä.
Valituslupamenettely pääsäännöksi
Merkittävä muutos voimassa olevaan sääntelyyn olisi, että haettaessa hallinto-oikeuden päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta edellytettäisiin lähtökohtaisesti aina valituslupaa.
Valituslupaa haetaan valituksen yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus tutkii ensin, onko asiassa perustetta valitusluvalle. Lupa myönnetään, jos asiassa on tarve saada ennakkopäätös tai siinä on ilmeinen virhe taikka jos on jokin muu painava syy asian uudelle käsittelylle. Valituslupaa voi hakea samalla kirjelmällä, jolla itse valitus tehdään. Samalla on ilmoitettava, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää. Jos valituslupa myönnetään, korkein hallinto-oikeus antaa valitukseen asiaratkaisun.
Pääsääntönä siis jatkossa olisi, että hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Nykyisin valituslupajärjestelmän piiriin kuuluu noin puolet korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä valitusasioista.
Muutoksen tavoitteena on lyhentää hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja sekä kehittää korkeimmasta hallinto-oikeudesta aito ennakkoratkaisutuomioistuin. Tämä tavoite on mainittu myös hallitusohjelmassa.
Uutta hallintoasioiden oikeudenkäyntilakia sovellettaisiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa, alueellisissa hallinto-oikeuksissa mukaan lukien Ahvenanmaan hallintotuomioistuin, vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakulautakunnissa sekä tiettyjen asioiden käsittelyssä markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa.
Lakiin sisältyisi yleissäännös, jonka mukaan hallintopäätöksestä saa valittaa riippumatta hallintopäätöksen tekijän organisatorisesta asemasta. Näin muun kuin valtioneuvoston ja sen alaiseen hallintoon kuuluvan valtion viranomaisen, kunnallisen tai kirkollisen viranomaisen tai Ahvenanmaan maakunnan viranomaisen tekemän päätöksen valituskelpoisuudesta ei enää tarvitsisi säätää erikseen.
Hallinto-oikeuksissa käsiteltyjen valitusasioiden suurimpia asiaryhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat, ulkomaalaisasiat sekä veroasiat. Hallinto-oikeuksissa käsitellään myös mm. rakentamista koskevia asioita, ympäristöasioita sekä taloudellista toimintaa kuten esimerkiksi liikennettä ja viestintää koskevia asioita.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Arja Manner, puh. 02951 50450 ja
erityisasiantuntija Anu Koivuluoma, puh. 02951 50228,
sähköposti: [email protected]