Hallituksen esitykset toimista kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksen ratkaisut ovat välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisenä haasteena on kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä parantavilla toimilla, joihin kuuluvat kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen.

Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua hallitus on joutunut erittäin huonon taloudellisen tilanteen takia etsimään poikkeuksellisia toimia yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi.

Ehdotukset ovat seuraavanlaisia.

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

• Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
• Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.

Perhevapaakustannusten tasaaminen

• Nuorten naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella.

Kustannuskilpailukyvyn parantaminen

• Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.
• Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
• Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin.
• Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään.
• Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta.

”Näillä esityksillä pyritään korjaamaan rapautunutta kilpailukykyämme. Pohjimmiltaan on kyse työpaikkojen lisäämisestä ja siten suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämisestä, jopa pelastamisesta. Tämä on työssäkäyvien osuus Suomen nostamiseksi takaisin raiteilleen tässä vakavassa tilanteessa”, pääministeri Sipilä sanoo.

Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa. Lailla säädettävät toimet ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia.

Hallitus on arvioinut huolellisesti, että esitykset eivät ole ristiriidassa perustuslain säännösten tai Suomen EU- tai ILO-jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden kanssa. Valmistelun osana on kuultu oikeusministeriötä ja järjestetty epävirallinen asiantuntijakeskustelu.

Hallitus on keskustellut ehdotuksista työmarkkinaosapuolten kanssa ennen niiden julkistamista ja jatkaa keskustelua huomenna talousneuvostossa. Talousneuvoston jälkeen hallitus päättää hallituksen neuvottelussa toimistaan. Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat omalta osaltaan hyväksyneet esitetyt toimet. Lainsäädännön valmistelu tehdään normaaliin tapaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi hallitus on arvioinut toimien vaikutusta yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset on tehty viimeistään kesäkuussa 2016.

Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa

Lisätietoja: pääministerin poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki p. 040 705 2593, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen p. 050 491 3842, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki p. 0295 530 292