Liikenneverkon korjausvelan vähentämisessä panostetaan asiakkaiden tarpeisiin
Vuosille 2017-2019 on osoitettu perusväylänpitoon 364 miljoonan euron lisärahoitus. Rahoitus on siirretty väylien nimeämättömistä kehittämishankkeista ja sillä on tarkoitus vähentää liikenneverkon korjausvelkaa.
Rahoitus kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen. Lisärahoitus täydentää helmikuussa 2016 julkaistua hallituksen 600 milj. euron korjausvelkaohjelmaa.
- Hallitus on myöntänyt yhteensä noin miljardin euron lisäpanostuksen korjausvelan taittamiseksi. Nyt osoitetulla perusväylänpidon lisärahoituksella vastataan asiakastarpeisiin useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Ohjelman valmistelussa on painotettu erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, työmatkaliikenteen tarpeita ja liikenneturvallisuutta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
Lisärahoituksen kohteet on valittu Liikenneviraston ja ELY- keskusten aineistoihin perustuen. Työssä on hyödynnetty merkittävästi myös tuoretta tietoa asiakkaiden tarpeista.
Maanteiden, yksityisteiden ja rautateiden kuntoa parannetaan
Lisärahoituksesta kohdennetaan maanteille 163 milj. euroa ja rautateille 101 milj. euroa. Maanteillä tehtäviä toimenpiteitä ovat erilaiset liittymä- ja kaistajärjestelyt, teiden parantamiset, ohituskaistat ja rekkaparkit. Suurin yksittäinen hanke on Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla, jonka kustannusarvio on 19,4 milj. euroa.
Elinkeinoelämälle tärkeiden teiden parantamisia ja tierakenteiden peruskorjauksia toteutetaan rahoituksen turvin. Lisärahoituksesta kohdennetaan 30 milj. euroa valtakunnallisesti yksityisteiden parantamisen valtionavustuksiin. Avustusten lisärahoituksella parannetaan mm. puukuljetusten kuljetusketjuja ja turvallisuutta.
Rautateillä merkittävä panostus kohdennetaan väleihin Tampere - Seinäjoki ja Tuomioja - Raahe sekä rantaradan korjauksiin. Lisäksi huonokuntoisia ja tekniikaltaan vanhentuneita turvalaitteita uusitaan useilla rataosilla ja ratapihoilla. Näillä varmistetaan ratojen liikennöitävyyttä ja liikenteen täsmällisyyttä.
- Esimerkiksi akselipainojen nostoilla tehostetaan merkittävästi elinkeinoelämän kuljetusketjuja. Varikkojen ja raiteistojen kunnostaminen puolestaan edistää rautatieliikenteen kilpailun vapauttamista, Berner kertoo.
Neljälle isolle kaupunkiseudulle kohdistetaan investointeja MAL-sopimusten tavoitteiden mukaisesti
Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimusten mukaisiin kohteisiin Helsingin seudulla sekä Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla kohdennetaan myös rahoitusta. Rahoituksella tuetaan muun muassa Nurmijärvellä Klaukkalan ohikulkutien rakentamista ja Turun seudulla Turun E18 kehätietä. Nämä toimenpiteet edistävät kaupunkiseutujen liikenteen toimivuutta ja maankäytön tarpeita.
Liikennevirasto raportoi läpinäkyvästi ja ajantasaisesti toimenpiteiden etenemisestä ja vaikuttavuudesta. Rahoitusohjelma ja -kohteet löytyvät Liikenneviraston verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Toimintavarmuus-yksikön johtaja Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2576, Twitter @LindstromSabina
Johtava asiantuntija Vesa Männistö, väyläomaisuuden hallinta, Liikennevirasto, p. 0295 34 3569, Twitter @MnnistVesa