Vaikuttavaa vai tarpeetonta? - Selvitys yritystukien vaikutuksista valmistunut
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) 17. kesäkuuta julkaiseman selvityksen mukaan, tutkimus- ja kehitystoiminnan verotuilla ja suorilla tuilla näyttää olevan positiivinen vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan. Erityisesti pienten yritysten osalta vaikutukset ovat merkittäviä. Kuitenkin valtaosan tukirahoista saavat suuret yritykset. Selvityksen mukaan oikein kohdennetut tuet voivat tehokkaasti edistää talouskasvua.
Suoria yritystukia jaetaan Suomessa vuosittain noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardin euron edestä. Näistä arvonlisäverotuksen osuus on noin 3 miljardia, valmisteverotuksen noin 2 miljardia ja loput ovat erilaisia elinkeinoverotuksen tukia.
VATT:n tekemässä selvityksessä on arvioitu suorien tukien ja verotukien vaikuttavuutta taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden valossa. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Investointituet eivät juurikaan lisää uusien investointien määrää
Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille. Tärkeää olisikin jatkossa selvittää, miten tuet vaikuttavat yritysten kokonaistuottavuuteen pidemmällä aikavälillä.
Laaja veropohja tukee kasvua paremmin kuin verotuet
Verotuet voivat vaikuttaa yritystoimintaan suoraan tai välillisesti. Elinkeinoverotuksessa ainoa merkittävä yritysverotuki on nopeutettujen poistojen kautta annettu tuki. Kehitysalueiden ylimääräisillä poistoilla tai määräaikaisilla korotetuilla poistoilla ei selvityksen mukaan ole todettu olevan vaikutuksia yritysten investointeihin. Valmisteverojen tasot ovat Suomessa EU-maiden korkeimpia, joten verotukea perustellaan yritysten kilpailukykytekijöillä. Selvityksen mukaan vastaava tuki voitaisiin toteuttaa ympäristöverotuksen tukirakennetta uudistamalla.
Selvityksessä myös arvonlisäverotuksen alennetut verokannat on katsottu yritysten toimintaan vaikuttaviksi verotuiksi. Niillä on voimakkaita talouden toimintaa ja kasvua haittaavia vaikutuksia ja niiden avulla tavoiteltu tulonjaon tasaaminen on todettu kalliiksi ja tehottomaksi. EU-direktiivien mukaisia arvonlisäverosta vapauttamisia ei Suomessa pidetä verotukena. Ne kuitenkin kaventavat veropohjaa ja asettavat verokannat korkealle. Laajan veropohjan ja yhden verokannan mallilla näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja budjettitasapainoon. Tämä johtuu siitä, että tällöin vakioverokantaa voidaan alentaa useilla prosenttiyksiköillä entisellä verotuotolla.
Miten tukien vaikutuksia tulisi arvioida?
Selvityksessä esitetään luonnos hyvän tuen periaatteiden mukaiseksi arviointikehikoksi, jonka on tarkoitus soveltua sekä verotukien että suorien tukien vaikutusten arviointiin. Yritysten toimintaan vaikuttavalla tuella voi olla samanaikaisesti useita tavoitteita, ja siksi tuen kokonaisarviointi tulisi voida esittää sekä tuen yksilöllisten tavoitteiden että yritystuille asetettujen yleisten periaatteiden (ulkoisvaikutukset, markkinapuute) suhteen. Tuki saattaa esimerkiksi toimia heikosti yritysnäkökulmasta, mutta sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia talouden muille sektoreille. Tämän vuoksi kaikki tuen tavoitteet ja vaikutukset pitäisi ottaa huomioon sen kokonaisarvioinnissa. Tuen vastaanottajan taloudellinen etu ei missään tapauksessa ole riittävä peruste tuelle. Tuen arvioinnin ydin on mitata sitä hyötyä, joka saavutetaan kaikkien veronmaksajien kustannuksella.
” Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus” -selvitys
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta
Lisätietoja: erikoistutkija Timo Rauhanen, VATT, p. 0295 519 441 sekä projektipäällikkö Sari Löytökorpi, (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta), valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 187