EU-johtajat neuvottelivat EU:n tulevaisuudesta Brysselissä
Suomi korosti Brysselissä 23. helmikuuta järjestetyssä epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa, että unionin tulevasta rahoituskehyksestä pitää löytää tasapainoinen ratkaisu. Unionin kehittämistä koskeneessa keskustelussa Suomi korosti, että toimielinten nykyinen valtatasapaino tulee säilyttää. Suomea epävirallisessa päämieskokouksessa sekä sitä ennen järjestetyssä Sahel-konferenssissa edusti pääministeri Juha Sipilä.
Päämiehet kävivät monivuotisesta, vuonna 2021 alkavasta rahoituskehyksestä ensimmäisen poliittisen keskustelun. Varsinaiset neuvottelut alkavat, kun Euroopan komissio on antanut esityksensä toukokuun alussa. Tämänpäiväinen keskustelu painottui tulevan kehyksen kokonaistasoon sekä siihen, mihin rahaa jatkossa halutaan käyttää.
Pääministeri Sipilän mukaan Suomen lähtökohta on, että Britannian ero EU:sta pitää huomioida täysimääräisesti rahoituskehysten kokonaistasossa.
- On luonnollista ajatella, että Britannian jättämää aukkoa rahoituskehyksissä ei täytetä. Tulevaisuuden 27 jäsenmaan unionin pitää pärjätä pienemmällä budjetilla. Meidän mielestämme sopiva taso olisi lähellä nykyistä, noin yhtä prosenttia jäsenvaltioiden yhteisestä bruttokansantulosta, pääministeri Sipilä sanoi.
- Uusien tarpeiden ja mahdollisten yllättävien tilanteiden vuoksi kokonaisuutta on pystyttävä tarkastelemaan joustavasti. Unionin budjetin on vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka edistävät kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Myös puolustus ja muuttoliike edellyttävät yhteistä panostusta. Lisäksi meidän pitää muistaa Suomelle keskeisten maatalous- ja koheesiotukien turvaaminen, pääministeri Sipilä totesi.
Kokouksen toinen pääaihe oli EU:n eri instituutioiden kehittäminen. Tässä keskustelussa päähuomion sai kysymys kärkiehdokasmenettelystä Euroopan komission puheenjohtajaa valittaessa.
- On tärkeää, että komission puheenjohtaja nauttii sekä jäsenvaltioiden että Euroopan parlamentin laajaa luottamusta. Meidän pitäisi jatkaa nykyistä, EU:n perussopimusten mukaista menettelyä puheenjohtajan valinnassa, pääministeri Sipilä sanoi.
Euroopan parlamentti on esittänyt, että parlamenttivaalit voittaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokas valittaisiin automaattisesti komission puheenjohtajaksi.
Komission kokoonpanon osata Suomelle on tärkeää, että jokainen maa säilyttää jatkossakin oman komissaarinsa.
Suomi on pitänyt tarkoituksenmukaisena, että Britannialta jäävät paikat Euroopan parlamentissa olisivat käytettävissä tulevissa laajentumisissa, eli kun Iso-Britannia lähtee, pitää se näkyä myös toimielinten koossa. EU-maiden kesken laajaa kannatusta sai parlamentin esitys, että parlamentin koko pienenee 751:stä 705:een.
Näitä kysymyksiä käsiteltiin myös torstai-illan Belgian isännöimällä epävirallisella illallisella, johon oli kutsuttu myös pääministeri Sipilä.
Pääministeri Sipilä edusti Suomen myös aamulla pidetyssä korkean tason Sahel-konferenssissa, jonka tarkoituksena oli saada tukilupauksia viiden Sahelin alueen valtion yhteisten asevoimien kehittämiseen. Joukkojen tarkoituksena on edistää alueen vakautta puuttumalla muun muassa terrorismiin, huumekauppaan ja ihmissalakuljetukseen. Suomi on tehnyt päätöksen antaa 900 000 euroa tätä tarkoitusta varten.
Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (kansainväliset asiat) Jani Raappana, p. 050 566 7889 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia