EU-ministerivaliokunnassa energiahintojen nousu ja Eurooppa-neuvosto

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 20. lokakuuta oli esillä energiahintojen nousu sekä muut lokakuun Eurooppa-neuvoston asiat.

Energiahintojen nousua käsitellään 21. ja 22. lokakuuta järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sekä ylimääräisessä energianeuvostossa 26. lokakuuta. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös Euroopan komission 13. lokakuuta asiasta antamaan tiedonantoon. Suomi pitää hinnan nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana, ja komission esittämiä toimenpidevaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi lähtökohtaisesti perusteltuina ja oikeansuuntaisina. 

Suomi katsoo, että ratkaisuja etsittäessä on huomioitava, että hinnan nousulle on useita selittäviä tekijöitä, joista merkittävin on fossiilisten polttoaineiden kallistuminen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. On myös tärkeää, että hintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja. Hintojen noustessa on kansallisissa toimissa tärkeää kiinnittää huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin.

Lokakuun Eurooppa-neuvoston muita asioita ovat EU:n koronatoimet, digitalisaatio, muuttoliike ja kauppapolitiikka sekä ulkosuhdeasioissa muun muassa Itäisen kumppanuuden huippukokous, ASEM-huippukokous sekä Glasgow´n COP26-ilmastokokous.

Suomi katsoo, että covid-19-rokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava, myös jotta EU pystyy vastaamaan sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. EU:n on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin.

Suomi pitää tärkeänä, että digitalisaatiolle asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita. Perusoikeuksien toteutumisesta, tietoturvasta sekä kuluttajan- ja tietosuojasta on huolehdittava. Suomi korostaa sisämarkkinoiden kehittämistä ja digitalisaation kytkemistä osaksi vihreää siirtymää, ja pitää tärkeänä datan hyödyntämistä. Kriittisten komponenttien jakeluketjujen ja saatavuuden turvaamista on tarkasteltava huomioiden toimitus- ja arvoketjujen globaali luonne, tasapuolisen toimintaympäristön tarve ja tulevaisuuden käyttötarpeet. Suomi tukee EU:n digi- ja kyberpolitiikkaan liittyvien ulkosuhteiden sekä EU:n kybertoimintakyvyn vahvistamista.

Suomi katsoo, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Kuluvalla rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta on pyrittävä ratkaisuihin. Muuttoliikkeen välineellistämistä ei voida hyväksyä. Keskustelu keinoista tällaisiin yrityksiin vastaamiseksi on tarpeellinen. EU:n ulkorajavalvonnan tulee toimia tehokkaasti ja uskottavasti. On noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia.

Suomi tukee komission EU:n kauppapolitiikalle asettamia tavoitteita avoimuudesta, kestävyydestä ja määrätietoisuudesta. EU:n on pysyttävä avoimena kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. EU:lla on oltava johtorooli Maailman kauppajärjestön uudistamisessa. Kauppapolitiikan tärkeää tukevaa roolia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä on yhä vahvistettava.

Suomi katsoo, että EU:n yhtenäisyyden kannalta on hyvä, että Eurooppa-neuvosto käsittelee valmistautumista tuleviin huippukokouksiin sekä COP26- ja COP15-kokuksiin.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Tuulia Pitkänen, p. 0295 160 231, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia