EU-maat sopivat merkittävästä lisärahoituksesta Ukrainalle
Ukrainan merkittävästä lisärahoituksesta saavutettiin poliittinen sopu torstaina 18. joulukuuta alkaneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Ukrainalle myönnetään 90 miljardin euron kokoinen laina vuosille 2026 - 2027.
Päätöksellä turvataan Ukrainan rahoitustarve kahdelle vuodelle. Unioni nostaa lainaa markkinoilta EU-rahoituskehyksen liikkumavaraa vastaan ja lainaa sen Ukrainalle. Ukraina maksaa lainan takaisin vasta, kun se saa Venäjältä sotakorvaukset. Asiasta sovittiin 24 EU-maan johtajan kesken. Unkari, Tšekki ja Slovakia jäivät päätöksen ulkopuolelle. Perusteena käytetään tiiviimmän yhteistyön mahdollistavaa perussopimusten artiklaa 20. EU:ssa jatketaan myös niin kutsutun sotakorvauslainan valmistelua.
”On tärkeintä, että tällä ratkaisulla Ukrainan rahoitus on turvattu seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Tämä oli myös Suomelle kaikkein oleellisinta. Positiivista on myös se, että Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettynä, ja ne toimivat viimeisenä perälautana lainan takaisinmaksulle. Eli Venäjä maksaa”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Kokouksen aluksi EU-johtajat keskustelivat rauhanprosessin tilanteesta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Brysseliin saapunut presidentti Zelenskyi kertoi sekä rauhanneuvotteluiden että rintaman tilanteesta.
Eurooppa-neuvosto keskusteli myös koko Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Pääministeri Orpo nosti tässä yhteydessä esiin Helsinkiin kutsumansa Eastern Flank -huippukokouksen (16.12.) tuloksia ja terveisiä muille EU-maille.
”On arvokasta, että Eurooppa-neuvoston loppuasiakirjassa kiitetään Helsingissä aiemmin tällä viikolla järjestetettyä Eastern Flank -huippukokousta. Se mainitaan yhtenä esimerkkinä Euroopan puolustusvalmiuden edistämisestä”, pääministeri Orpo toteaa.
EU-johtajat keskustelivat myös EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028 – 2034 sekä geotaloudellisen kilpailun vaikutuksesta EU:n kilpailukykyyn. Eurooppa-neuvostossa oli esillä myös Lähi-itä, EU:n laajentuminen, muuttoliike, Välimeren sopimus, taistelu disinfornaatiota ja informaatiovaikuttamista vastaan, sekä taistelu antisemitismiä, rasismia ja muukalaisvihaa vastaan.
Eurooppa-neuvostoa edeltävänä päivänä järjestettiin EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokous, johon pääministeri Orpo ei osallistunut flunssan vuoksi. Suomea edusti Ruotsin pääministeri.
Lisätietoja: Eurooppa-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431, ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia