Haku

Informaatiovaikuttamisen katsaus Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn....

12.3.2026 | Vuoden 2025 aikana Venäjä käsitteli Suomea aiempaa vihamielisempään sävyyn. Venäjän aggressiivisempi viestintä on reaktio muun muassa Suomen vahvistuneeseen Nato-yhteistyöhön. Lisäksi Venäjälle on tyypillistä koventaa retoriikkaansa vastustajiaan kohtaan, kun sen oma tilanne vaikeutuu.

22.1.2025 | Valtioneuvoston kanslian ensimmäinen julkinen katsaus Suomeen kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta avaa Venäjän vaikuttamisen keinoja ja retoriikkaa.

24.8.2023 | Suomen turvallisuusympäristön muuttuessa on tärkeää varautua vihamielisten toimijoiden aiheuttamiin häiriöihin. Tuore keskustelupaperi auttaa ymmärtämään, mihin hybridivaikuttamisen psykologisten menetelmien toimivuus perustuu. Vaikuttamisen mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, jotta erilaisia vihamielisiä toimia voidaan torjua entistä tehokkaammin.

4.4.2024 | Ulkoministeri Elina Valtonen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat 4. huhtikuuta 2024 Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyöasiakirjan (Memorandum of Understanding, MoU) ulkomaisen valtiollisen informaatiovaikuttamisen (foreign information manipulation) torjumisesta. Yhteistyöasiakirjassa Suomi ja Yhdysvallat vahvistavat yhteisen ymmärrykse...

8.11.2019 | Marraskuussa järjestettävän Suomen ja Ruotsin viranomaisten yhteisen harjoituksen teemana on, kuinka informaatioympäristössä nouseviin uhkiin voidaan vastata.

12.10.2021 | ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta 2019 eduskuntavaaleihin nähden.

7.4.2022 | Suomi on tähän asti selvinnyt koronapandemiasta monia muita Euroopan maita pienemmillä tartunta- ja kuolleisuusluvuilla ja käyttänyt verrattain lieviä rajoitustoimia. Myös suomalainen demokratia on selvinnyt kriisistä hyvin. Keskeinen menestystekijä on ollut luottamus, jonka ylläpitämiseen ja vahvistamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Arviot käyvät ilmi kokoavasta raportista, jossa luodataan COVID-19 -kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia yhteiskuntaan.