Keskustelupaperi: Hybridivaikuttamiselta suojautumisessa on tärkeää ymmärtää sen taustalla vaikuttavia psykologisia tekijöitä
Suomen turvallisuusympäristön muuttuessa on tärkeää varautua vihamielisten toimijoiden aiheuttamiin häiriöihin. Tuore keskustelupaperi auttaa ymmärtämään, mihin hybridivaikuttamisen psykologisten menetelmien toimivuus perustuu. Vaikuttamisen mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, jotta erilaisia vihamielisiä toimia voidaan torjua entistä tehokkaammin.
Kettu-tiimin (Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa) laatimassa keskustelupaperissa pohditaan, miten vihamieliset toimijat voivat onnistua vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta hybridiuhista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista, joihin voidaan kohdistaa hybridivaikuttamista. Keskustelupaperi tarjoaa uuden näkökulman turvallisuusajatteluun ottaen kognitiiviset, sosiaaliset ja tunnepitoiset näkökohdat mukaan keskusteluun.
Ilmiönä hybridivaikuttaminen ei ole uusi, mutta laskenut luottamus valtiollisiin instituutioihin, polarisoituneet sosiopoliittiset näkemykset ja digitaalisen toimintaympäristön muutokset ovat mahdollistaneet hybridivaikuttamisen uusia muotoja.
”Demokraattiset valtiot ovat tietyistä syistä alttiita hybridivaikuttamiselle. Vihamielinen toimija hyötyy esimerkiksi avoimesta, sääntelemättömästä mediaympäristöstä disinformaation levittämisessä. On tärkeää ymmärtää, miksi ja miten kansalaiset voivat omaksua vihamielisen toimijan levittämää informaatiota. Näkökulman laajentaminen auttaa torjumaan hybridiuhkia vaikuttavin, demokraattisin keinoin”, toteaa erityisasiantuntija Emmi Korkalainen.
Käyttäytymistieteellisen ennakoinnin tiimi työskentelee informaatioympäristöön liittyvän tutkimustiedon parissa, erityisenä fokuksenaan mis- ja disinformaation torjunnan mekanismit. Keskustelupaperissa pyritään havainnollistamaan sellaisia psykologisia ja sosiaalisia painostus- ja tehokeinoja, joilla pyritään aggressiivisesti muuttamaan kohdehenkilön tai -ryhmän päätöksentekoprosesseja ja käyttäytymismalleja. Keskustelunavauksen tavoitteena onkin tuottaa ihmiskeskeisempi, käyttäytymistieteellinen näkökulma hybridiuhkien tarkasteluun.
Hybridivaikuttamisen periaatteina päätöksenteon vaikeuttaminen ja epävarmuuden kylväminen
Keskustelupaperissa kuvataan, kuinka yksilöiden alttius hybridivaikuttamiselle perustuu ihmisten luontaisiin tiedonkäsittelytaipumuksiin, kuten pyrkimykseen vähentää koettua epävarmuutta. Nopeatahtisessa viestintäympäristössä kohdataan epävarmuuksia ja informaatiotyhjiöitä, joita vihamieliset toimijat pyrkivät hyödyntämään omien agendojensa vahvistamiseksi. Vihamieliset toimijat pyrkivät hyödyntämään toiminnassaan ihmisten psyykkisiä perustarpeita, kuten yhteenkuuluvuuden, autonomian ja pätevyyden tarpeita. Epävarmuuden vähentämiseksi ja perustarpeiden täyttämiseksi voimme olla alttiita omaksumaan tavallista radikaalimpia tai yksinkertaistetumpia uskomuksia.
Muut ihmiset ovat luontainen keino hallita epävarmuutta, minkä takia sosiaalinen ympäristömme on kiinteä osa sitä, mihin uskomme. Keskustelupaperissa kuvataankin, miten sosiaalinen identiteetti ja sosiaalinen tartunta osaltaan selittävät käyttäytymisen leviämistä yhteisöissä.
Keskustelupaperissa valotetaan myös kompleksisuustieteiden käsitteillä sitä, kuinka polarisaation ja epävarmuuden lisääntyessä pienetkin sysäykset voivat saada yhteiskunnallisen tilan muuttumaan. Vihamielinen toimija voi pyrkiä horjuttamaan nykytilaa esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisiin narratiiveihin. Onkin tärkeää tunnistaa, että hybridivaikuttamisen systeemisten vaikutusten vuoksi vihamielisen toimijan ei tarvitse ennakoida toimintansa tarkkoja seurauksia. Tällöin riittää, että toimija tietää seurausten olevan kielteisiä. Onkin löydettävä keinoja, joilla hybridiuhkia vastaan voidaan puolustautua vaarantamatta niitä arvoja, joita toimenpiteillä on tarkoitus puolustaa. Käyttäytymistieteillä on tärkeä tehtävä osana tätä keskustelua.
Keskustelupaperi pohjautuu Euroopan Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (Hybrid Coe) ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) hybridiuhkien konseptimalliin (The Landscape of Hybrid Threats: A conceptual model) sekä aiempiin psykologian alan ja kompleksisuustieteiden käsitteenmäärittelyihin.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Maarit Lassander, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 16 0037, [email protected]
erityisasiantuntija Emmi Korkalainen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 16 0634, [email protected]