Informaatiovaikuttamisen katsaus
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen sekä paikkansapitävän tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Informaatiovaikuttamisen tavoitteena on päätöksentekokyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kriisinkestävyyden heikentäminen. Valikoivan tai väärän tiedon avulla voidaan tuottaa tai vahvistaa pelkoja, epävarmuuksia ja ristiriitoja yhteiskunnassa. Kohde voidaan saada tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Informaatiovaikuttamista voidaan torjua omaa toimintakykyä suojaamalla.
Valtioneuvoston kanslia tuottaa vähintään kerran vuodessa katsauksen Suomeen liittyvästä informaatiovaikuttamisesta julkisten lähteiden pohjalta. Katsaus käsittelee Suomeen rajojen ulkopuolelta kohdistuvaa valtiollista vaikuttamista. Sen tarkoituksena on vahvistaa tilanneymmärrystä informaatiovaikuttamisesta.
Katsaus 2025
15.1.2025
Suomeen kohdistuva informaatiovaikuttaminen ei ole poikkeuksellista, eikä Suomi ole Venäjän ensisijainen informaatiovaikuttamisen kohde. Venäjä käyttää samoja informaatiovaikuttamisen keinoja kohdemaasta riippumatta.
Venäjän länsimaihin kohdistamassa informaatiovaikuttamisessa korostuvat uhkaava ja pelkoa lietsova retoriikka:
- Ukrainan tukeminen aiheuttaa talousvaikeuksia ja turvallisuusriskejä, kuten sodan eskaloitumista ja ydinaseiden käytön uhkaa.
- Nato on Venäjää uhkaava toimija.
- Länsimaiden asettamat pakotteet ja poliittinen päätöksenteko ovat venäläisvastaisuutta.
Informaatiovaikuttamisen määrä ja luonne
Suomeen kohdistuva informaatiovaikuttaminen ei ole ollut määrällisesti merkittävää ja se on ollut sisällöllisesti tavanomaista Venäjän länsimaihin kohdistamaa informaatiovaikuttamista. Ennen Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän informaatiovaikuttaminen oli suurelta osin suostuttelevaa, Suomen ja Venäjän naapuruussuhteiden ja kaupankäynnin merkitystä korostavaa. Suomen liityttyä Natoon Venäjä alkoi käsitellä Suomea samaan aggressiiviseen tapaan kuin muitakin Nato-maita.
Valtionmedian rooli
Venäjän valtionmedia on Venäjälle keskeinen vaikuttamisen kanava. Koska Venäjällä ei ole suoraa pääsyä suomalaiseen informaatioympäristöön, vaikuttaminen perustuu usein siihen, että informaatiovaikuttamisen sisällöt leviävät sosiaalisen ja perinteisen median välityksellä myös yleisöille Suomessa. Siksi asiantuntijoilla onkin tärkeä rooli mediasisältöjen asiayhteyksien selventämisessä ja niiden vaikutusten torjumisessa.
Keskeiset teemat
Venäjän Suomeen liittyvässä retoriikassa ja informaatiovaikuttamisessa korostuvat erityisesti Suomen Nato-jäsenyys sekä Suomen ja Venäjän väliset suhteet. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi Itämeren alueen kiristynyt turvallisuustilanne sekä spekulaatio Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden toiminnasta Suomessa.
Tuki Ukrainalle
Venäjän ensisijainen tavoite on ollut heikentää lännen tukea Ukrainalle. Vaikuttamisen pääasiallisia kohteita ovat Yhdysvallat ja muut määrällisesti Suomea enemmän puolustusmateriaalia toimittavat valtiot. Suomen puolustusmateriaalituki Ukrainalle sekä sen negatiiviset talous- ja turvallisuusvaikutukset Suomelle ovat olleet vain satunnaisesti esillä.
Pakotepolitiikka
Venäjän informaatiovaikuttamisessa pakotteet ja lännen poliittiset päätökset esitetään venäläisvastaisena politiikkana, eikä vastauksena Venäjän valtion laittomaan hyökkäyssotaan. Venäjä syyttää länttä haluttomuudesta tukea rauhaa Ukrainassa samaan aikaan, kun Venäjä iskee siviilikohteisiin Ukrainassa.
Suurvaltapoliittinen propaganda
Venäjä esittää Naton osana Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikkaa. Suomen liittyminen Natoon on Venäjän suurvaltapyrkimysten näkökulmasta epäonnistuminen. Tästä syystä Venäjä vahvistaa narratiiviaan siitä, että Nato-jäsenyys merkitsisi Suomelle ja muille pienille valtioille itsenäisyyden menettämistä. Väitteiden tavoitteena on heikentää eurooppalaisten ja suomalaisen luottamusta Natoon.
Ukrainan onnistumisten vähättely
Venäjä ei halua tunnustaa Ukrainan sotilaallisia onnistumisia, ja siksi Venäjälle on tärkeää syyttää länttä osallisuudesta sotaan. Osin tästä syystä sosiaalisessa mediassa sekä erilaisilla digitaalisilla alustoilla on levitetty disinformaatiota länsimaiden salaisesta osallistumisesta Ukrainan maaoperaatioihin sekä Venäjälle tehtyihin lennokki-iskuihin. Disinformaatiota Suomen maaperältä tehdyistä lennokki-iskuista on levitetty jo yli vuoden ajan.
Informaatioympäristön muokkaaminen
Venäjän uhkaava ja aggressiivinen retoriikka sekä informaatiovaikuttaminen tulevat jatkumaan, sillä ne ovat Venäjälle keskeisiä valtiollisen vallan työkaluja. Venäjä pyrkii vaikuttamaan siihen, miten tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään ja siten muokkaamaan asenteita ja odotuksia itselleen suotuisiksi. Usein kohteena on Venäjän oma väestö, mutta sisällöt leviävät tehokkaasti myös suomalaisessa informaatioympäristössä.
Luottamus ja yhtenäisyys
Liittoumien ja yhteisöjen heikentäminen on Venäjän informaatiovaikuttamisen strateginen tavoite. Venäjä yrittää horjuttaa erityisesti luottamusta Natoon ja Yhdysvaltoihin. Poliittisten ristiriitojen korostaminen ja disinformaatio ristiriitojen luomiseksi ovat perinteisiä informaatiovaikuttamisen keinoja.
Disinformaatio Naton läsnäolosta
On mahdollista, että tulevaisuudessa Suomen Nato-politiikasta, Suomeen sijoitetuista Nato-joukoista tai rakenteista levitetään disinformaatiota tai harhaan johtavia väitteitä. Tätä on aiemmin tapahtunut esimerkiksi Baltian maissa.
Lisätietoja: [email protected]
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas
Suomi.fi:n varautumisoppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista esimerkiksi pitkiin sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkoihin, sään ääri-ilmiöihin ja suuronnettomuuksiin sekä pitkäkestoisempiin kriiseihin. Varautumisopas on tarkoitettu kaikille kansalaisille ennakkoon tutustuttavaksi.
Varautumisopas | Suomi.fi