EU-ministerivaliokunnassa huippukokouksia, taloutta ja kansainvälisiä kysymyksiä
EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan torstaina 9. joulukuuta Suomen kantoja ensi viikon Eurooppa-neuvostoon, Eurohuippukokoukseen sekä Itäisen kumppanuuden huippukokoukseen.
Lisäksi asialistalla oli talouspolitiikan EU-koordinaation arviointi, EU:n arktinen politiikka sekä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen, sekä Suomen kannat seuraavan viikon neuvostokokouksin.
Joulukuun Eurooppa-neuvoston (16.12.) aiheina ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet.
- Suomi katsoo, että koronarokotteiden tuotantoa ja väestön rokottamista on yhä vauhditettava. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi.
- EU:n on kehitettävä resilienssiä ja kriisivarautumista kokonaisvaltaisesti ja erilaisiin riskeihin varautuen. Erityisen tärkeää on kehittää huoltovarmuutta ja varmistaa sisämarkkinoiden toiminta myös kriisitilanteissa.
- Energiahinnan nousun vaikutukset kuluttajille ovat valitettavia. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä.
- Suomen tavoitteena on laaja-alainen strateginen kompassi, joka vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja siten turvallisuutta Euroopassa ja laajemmin. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen hyödyttää myös Natoa eurooppalaisen turvallisuuden ja eurooppalaisten suorituskykyjen vahvistuessa.
- Muuttoliikkeen ulkosuhteissa kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Maahanmuuttajien välineellistämistä ei voida hyväksyä.
- Valko-Venäjän osalta EU:n vahva ja yhtenäinen vastaus on tarpeen. Suomi tukee pakotteiden laajentamista asteittain ja niin, että vahva oikeusperusta ja EU:n yhtenäisyys toteutuvat. EU:n vahva tuki Ukrainan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle on tärkeää. EU:n ja Afrikan kumppanuuden vahvistaminen ja tulevan yhteistyön painopisteiden linjaaminen helmikuussa järjestettävässä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa on tärkeää.
Eurooppa-neuvoston yhteydessä (16.12.) järjestettävässä Eurohuippukokouksessa on määrä keskustella taloudellisesta tilanteesta ja tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta. Suomi korostaa, että pankkiunionin syventämisen tulee perustua sijoittajanvastuun toteuttamiseen sekä pyrkimykseen pankkien ja valtion välisen kohtalonyhteyden purkamiseksi. Pääomamarkkinaunionia koskeva EU-tason keskustelu koskee erityisesti maksukyvyttömyyslainsäädännön, verotuksen ja yhtiöoikeuden lisäharmonisointitarpeista. Suomi on valmis tutkimaan, miten EU-tason toimilla voitaisiin edistää syvemmän pääomamarkkinaunionin toteutumista.
Eurooppa-neuvostoa edeltävänä päivänä (15.12.) Brysselissä järjestettävän EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokouksen on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden uuden työohjelman sekä huippukokouksen yhteinen julkilausuma. Suomi pitää tärkeänä itäisen kumppanuuden tavoitetta luoda EU:n naapurustoon vakaita, hyvinvoivia, demokraattisia ja turvallisia yhteiskuntia vahvistamalla kumppanimaiden yhteiskunnallista kestokykyä ja parantamalla kansalaisten elinoloja.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja liittyen EU:n finanssipolitiikan uudistamiseen. Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun talouspolitiikan koordinaatiokehikon ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen toiminnasta ja kehittämisestä. Keskusteluissa Suomi suhtautuu avoimesti eri kysymysten ja vaihtoehtojen tutkimiseen hallituksen EU-selonteon mukaisesti. Suomi muodostaa täsmennetympiä kantoja EU:n talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmän ja finanssipoliittisen säännöstön uudistamiseen konsultaatioiden ja niihin liittyvien keskustelujen perusteella ensi keväänä.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannan koskien Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta asetettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta. Asiasta on määrä keskustella ensi viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ja tämän jälkeen varsinainen päätös tehdään neuvostossa.
EU-ministerivaliokunnassa oli esillä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä Euroopan komission unionin arktista politiikkaa käsittelevä tiedonnato. Suomi pitää tiedonantoa tärkeänä ja oikea-aikaisena. Tiedonanto vastaa hyvin Suomen näkemykseen siitä, että arktisen alueen haasteet tulee huomioida paremmin unionin toiminnassa. EU:n roolia ja panosta tarvitaan muun muassa ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ympäristön pilaamisen torjumisessa sekä arktisen alueen nopean muutoksen ympäristöllisistä, taloudellisista ja geopoliittisista seurauksista johtuen. Suomi pitää tärkeänä tiedonannon tavoitetta siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi arktiset kysymykset huomioidaan kattavasti myös unionin useissa sektorikohtaisissa politiikoissa.
Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:
- Ulkoasianneuvosto (13.12.)
- Maatalous- ja kalastusneuvosto (12.-13.12.)
- Yleisten asioiden neuvosto (14.12.)
Ulkoasianneuvostossa aiheina ovat EU-Afrikka-suhteet, Keski-Aasia ja Venezuela. Lisäksi ministerit keskustelevat Qatarin ulkoministerin kanssa Afganistanin tilanteesta.
Maatalous- ja kalastusneuvostossa päätetään kalastusmahdollisuuksista muun muassa Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä sekä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksista vuodeksi 2022. Lisäksi päätetään ankeriaan kalastuksen rajoittamisesta merialueilla. Neuvosto hyväksyy myös päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Muissa asioissa kuullaan komission esittely asetusehdotuksesta liittyen metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Neuvosto kuulee myös puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen kalastuksenvalvontaa koskevien asetusten muuttamisesta.
Yleisten asioiden neuvoston pääaiheita ovat joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n laajentuminen sekä tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista unionisopimuksen 7 artiklan menettelyistä (unionin yhteisten arvojen noudattaminen).
Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia