EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU-huippukokouksiin

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 23. maaliskuuta oli esillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, maaliskuun Eurooppa-neuvosto ja eurohuippukokous, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, kansainvälisen merenkulun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja sitovat luonnon ennallistamistavoitteet.

EU-ministerivaliokunta keskusteli Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksista tilannekatsauksen jälkeen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on keskeisesti esillä myös Brysselissä 24. ja 25. maaliskuuta järjestettävässä Eurooppa-neuvostossa. EU-johtajat tapaavat myös Brysselissä vierailevan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja valmistelevat 1. huhtikuuta pidettävää EU:n ja Kiinan huippukokousta. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana EU:ta ja on valmis lisäämään pakotteita. Transatlanttinen koordinaatio on tärkeää. Kiinalle puolestaan tulee korostaa maan vastuuta pyrkiä vaikuttamaan Venäjään. Tukea Ukrainalle tulee lisätä. 

Maaliskuun Eurooppa-neuvoston muita aiheita ovat turvallisuus ja puolustus, energia, talouskysymykset, EU:n koronatoimet, ulkosuhteet ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimitys. Laajentuneessa kokoonpanossa pidettävässä eurohuippukokouksessa keskustellaan taloustilanteesta ja tarkastellaan pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin edistymistä.

Turvallisuuden ja puolustuksen osalta Eurooppa-neuvosto vahvistaa Versaillesin huippukokouksen antaman julistuksen kirjaukset ja käy aiheesta strategisen keskustelun. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa tarvetta vahvistaa EU:n roolia turvallisuuden tuottajana. Eurooppa-neuvosto vahvistaa myös strategisen kompassin, joka määrittää EU:n turvallisuus ja puolustusyhteistyön tavoitteita seuraavan 5 – 10 vuoden ajalle. Suomi pitää tärkeänä EU-jäsenmaiden solidaarisuutta, sekä keskinäistä avunantoa 42.7-lausekkeen mukaisesti, ja korostaa sotilaallisen huoltovarmuuden, kyber-ja hybridiuhkiin varautumisen ja sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä.

Eurooppa-neuvosto käsittelee myös keinoja luopua EU:n riippuvuudesta Venäjältä tuotavaan kaasuun, öljyyn ja hiileen. Suomi ajaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja päästöttömien energialähteiden osuuden kasvattamista. Päästökauppajärjestelmään tai sähkömakkinoille häiriöitä aiheuttaviin toimiin ei tule ryhtyä. Kaasun sisämarkkinoiden kehittämiseen Suomi suhtautuu myönteisesti. Kaasun toimitusvarmuusvarastoja koskevien EU-tason toimien tulee ottaa huomioon jäsenmaissa tehdyt valmiustoimenpiteet ja mahdollistaa myös kaasulle vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö varautumisessa. 

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja toimista kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä (2030 – 2050). Toimista on määrä päättää Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) meriympäristön suojelukomiteassa kesäkuussa. Suomi kannattaa vähähiilisiin ja hiilettömiin polttoaineisiin ohjaavia keinoja, jotka ovat riittäviä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin nähden. Suomi kannattaa ensisijaisesti kauppamerenkulun polttoaineiden hiilisisällön mukaan määräytyvää maksua, ja maksujen keräämistä kansainväliseen rahastoon, josta tuettaisiin päästöjen vähentämistä tukevan tekniikan kehittämistä etenkin talviolosuhteissa. Myös itse maksuissa huomioitaisiin talvimerenkulun erityisolosuhteet. 

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannan myös komission antamaan direktiiviehdotukseen, jolla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Tarkoituksena on lisätä ja parantaa korjausrakentamista, sekä syventää tietoa rakennusten energiatehokkuudesta ja kestävyydestä. Lisäksi pyritään varmistamaan, että kaikki rakennukset ovat vuoden 2050 ilmastoneutraaliusvaatimusten mukaisia. Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja ne aiheuttavat 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen kannat tulevat julkisiksi valtioneuvoston istunnon jälkeen.

EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen Euroopan komissiossa valmistelussa olevasta asetusehdotuksesta koskien luonnon ennallistamistavoitteita. Asetus on osa EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa. 

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:

•    oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (28.3.)
•    työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (terveys) (29.3.)

Ylimääräisen oikeus-ja sisäasioiden neuvoston aiheena on Ukrainasta pakenevien vastaanottoon liittyvä koordinaatio. Esillä on jäsenvaltioille myönnettävä materiaali- ja taloudellinen tuki, siirtymisten seuranta ja tuki EU:n sisällä, Moldovasta tulevien pakolaisten vastaanotto sekä unionin ulkorajavalvonta ja turvallisuus. 

Terveysministereiden keskustelunaiheita ovat Covid-19 –rokotesolidaarisuus, eurooppalainen yhteistyö harvinaissairauksien osalta sekä koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet. 

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen p. 0295 160 302 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, Valtioneuvoston kanslia