EU-ministerivaliokunnassa EU-johtajien retriitti ja EU:n puolustuksen tulevaisuus
Perjantaina 31. tammikuuta kokoontunut EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Eurooppa-neuvoston epäviralliseen tapaamiseen. Ministerivaliokunnan kokouksen aiheina oli myös ennakkovaikuttaminen EU:n puolustuksen tulevaisuuteen sekä epävirallinen kilpailukyky- ja kauppaministerikokous.
Eurooppa-neuvoston jäsenet kokoontuvat epäviralliseen tapaamiseen eli niin kutsuttuun retriittiin Brysselissä 3. helmikuuta. Keskusteluiden pääaiheena on puolustus. Pääministeri Orpo tuo kokouksessa esille myös Itämeren kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojaamisen.
Viimeaikaiset tapahtumat Itämerellä korostavat entisestään EU:n yhteisen varautumisen välittömiä tarpeita. Kyse on eurooppalaisten rajat ylittävän kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja sen toimivuuden varmistamisesta kaikissa olosuhteissa.
Suomi katsoo, että EU:n tulee olla vahvempi geopoliittinen toimija, sillä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa yhdistettynä kiristyvään suurvaltakilpailuun on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä nopeasti, merkittävästi ja pitkäkestoisesti. Suomen tavoitteena on saada Venäjä lopettamaan sota ja alueiden laiton miehitys Ukrainassa ja torjua sen epävakautta lisäävät pyrkimykset. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Euroopan on parannettava sotilaallisia suorituskykyjä. Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi. Suomi voi tarkastella avoimesti erilaisia ehdotuksia EU:n puolustusteollisen pohjan vahvistamiseksi seuraavaan EU:n rahoituskehykseen. Suomen lähtökohtana kuitenkin on, että mahdollisen EU:n rahoitustuen tulisi olla ensisijaisesti laina- tai takausmuotoista, jotta saadaan aikaan yksityisen rahoituksen vipuvaikutus. Valtioneuvosto voi tukea komission Euroopan investointipankille antamaa kehotusta, että tämä muuttaisi lainanantopolitiikkaansa mahdollistamaan puolustusinvestointien rahoitusta laajemmin.
Suomi edistää Naton ja EU:n toisiaan täydentävää yhteistyötä, jolla vahvistetaan transatlanttista taakanjakoa. Suomi tukee EU:n kumppanuuksien edistämistä, erityisesti Naton, Yhdysvaltojen, Norjan ja Iso-Britannian kanssa. Suomi kannattaa myös joustavaa lähestymistapaa kolmansien maiden osallistumiseen EU-hankkeiden toimitusketjuissa huomioiden turvallisuuspoliittiset näkökulmat. Suomen tavoitteena on EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisimman tiivis yhteistyösuhde. Suomelle on tärkeää, että Yhdysvallat sitoutuu sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä tehtävään yhteistyöhön. Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan sekä kahdenvälisin järjestelyin että Naton kautta on keskeistä Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Suomi ajaa kaupan esteiden purkamista euroatlanttisella alueella.
EU-ministerivaliokunta muodosti myös Suomen ennakkovaikuttamislinjauksia EU:n puolustuksen tulevaisuudesta. Suomi tuo omia näkemyksiään esiin ja vaikuttaa ennakoivasti Euroopan komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon yhteiseen valkoiseen kirjaan, joka julkaistaan todennäköisesti maaliskuussa. Tiedonannon tarkoituksena on tarkastella Euroopan puolustusta suorituskykyjen, puolustusteollisuuden vahvistamisen ja puolustusinvestointien kautta.
EU-ministerivaliokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja epäviralliseen kilpailukyky- ja kauppaministerikokoukseen. Ministerit keskustelevat Varsovassa järjestettävässä kokouksessa kauppa- ja teollisuuspolitiikkojen johdonmukaisuudesta EU:n globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kumppanuuden tulevaisuudesta.
Lisätietoja: Eurooppa-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768 ja EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949