Eurooppaministerit valmistelivat joulukuun Eurooppa-neuvostoa ja kävivät keskustelun brexitin tilanteesta
Eurooppaministerien videokokouksen pääaiheina 8. joulukuuta olivat tulevan Eurooppa-neuvoston valmistelu sekä tilannekatsaus EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen neuvotteluista. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.
Ministerit kävivät keskustelun 10.–11. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan koronatoimista, EU:n päästötavoitteen tiukentamisesta, turvallisuudesta ja ulkosuhteista. EU-johtajat kokoontuvat 11. joulukuuta myös eurohuippukokoukseen.
Suomi kannattaa EU:n yhteisiä vahvoja toimia koronaviruksen taltuttamiseksi. Suomi myös tukee EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamista vähintään 55 %:iin vuoden 1990 tasoon verrattuna. Sisäisen turvallisuuden alalla on ennakoitava ja kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin. Keskeistä on torjua rajat ylittävää rikollisuutta, kuten terrorismia. Ulkosuhteiden osalta EU:n tulee vastata vahvasti ja määrätietoisesti Turkin itäisen Välimeren tilannetta epävakauttavaan toimintaan. Diplomaattisia ponnisteluja ratkaisujen etsimiseksi pitää jatkaa.
Ministerit kävivät keskustelun myös EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen neuvottelujen tilanteesta. Pääneuvottelija Michel Barnierin toimintalinja sai jäsenvaltioiden yksimielisen tuen. Siirtymäkausi päättyy joka tapauksessa 31.12.2020, eikä sitä voida enää pidentää. Neuvottelut tulisi saada päätökseen lähipäivinä, mikäli mahdollinen sopimus halutaan vielä saada voimaan vuoden loppuun mennessä.
”Haluamme sopimuksen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Aika on käymässä vähiin. On varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin, mukaan lukien sopimukseton tila.” sanoo ministeri Tuppurainen.
EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa antoi ministereille katsauksen komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisestä lainsäädäntötyön suunnittelusta. Kolme toimielintä ovat vaihtaneet ensimmäistä kertaa näkemyksiä lainsäädäntötyön päätavoitteista ja prioriteeteista koko uudella toimikaudella 2019–2024.
Lisäksi komissio esitteli kokouksessa EU:n demokratiatoimintaohjelman. Demokratiatoimintaohjelma on osa komission tavoitetta suojella ja vahvistaa eurooppalaista demokratiaa. Suomi pitää EU:n demokratiatoimintaohjelmaa hyvin tervetulleena toimena ja korostaa laajaa näkökulmaa demokratian vahvistamiseen. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat toisiinsa sidoksissa, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia.
EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.
Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476 ja 0295 160 995 ja erityisavustaja (mediasuhteet) Emilia Tervonen p. 0295 161 035, valtioneuvoston kanslia