Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Raportti: Selvityksestä tukea lapsibudjetointiin: mallit, työvälineet ja tiekartta valtiolle ja kunnille

Mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan? Kysymykseen vastaamiseksi tarvitaan lapsibudjetointia. Sen käyttöönottoa on pilotoitu analysoimalla valtion talousarviota vuodelle 2020 sekä tekemällä yhteistyötä kolmen kunnan taloushallinnon toimijoiden kanssa. Tuore raportti antaa valtion ja kuntien päättäjille, johtajille sekä taloushallinnolle uusia välineitä hallinnonalat ylittävään tiedolla johtamiseen ja vaikutusarviointiin.

Julkisia hyvinvointipalveluja on perinteisesti johdettu ja ohjattu sektorilähtöisesti. Eri toimialojen, kuten sosiaali-, terveys- tai sivistyspalvelujen, kustannuksia on seurattu omina kokonaisuuksinaan ilman tarkempaa tietoa siitä, miten eri palvelut ja niiden kustannukset jakautuvat väestössä.

Uuden mallin ja siihen kytketyn työkalun avulla lapsiin ja lapsiperheille kohdistettujen julkisten määrärahojen tarkastelu onnistuu yhteismitallisesti. Tavoitteena on auttaa palveluiden järjestäjiä tuottamaan mahdollisimman kustannusvaikuttavia lasten ja perheiden palvelukokonaisuuksia.

Valtion talousarvion määrärahoista 14 prosenttia ja pilottikuntien nettokustannuksista 35 prosenttia kohdistuu lapsiin

Valtionhallintoon mallinnettu lapsibudjetointi sisältää ohjeet lapsiin kohdistuvien määrärahojen poikkihallinnolliseen budjettianalyysiin. Pilotissa nämä kustannukset selvitettiin jokaisesta ministeriöstä. Lapsiin kohdistuvat menot jaettiin suoriin kuluihin ja kollektiivisiin kuluihin. Tuloksena oli, että lapsiin kohdistuu arviolta 8,1 miljardia euroa, eli 14 prosenttia kaikista valtion talousarvion määrärahoista.

Kuntien kustannusten tarkasteluun luotiin yhteinen palvelurakenne ja palveluiden kohdennuksen malli, jossa kaikki lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat menot jaettiin niin sanotun liikennevaloluokittelun mukaan. Budjettianalyysissa määrärahat jaettiin suoriin, välillisiin sekä kollektiivisiin määrärahoihin. Lopputuloksena on palvelukartta, joka kuvaa sitä, millaisten palvelujen kautta tietyt määrärahat kohdentuvat lapsiin ja nuoriin. Kolmessa pilottikunnassa (Ikaalinen, Kemi ja Raahe) keskimäärin 35 prosenttia kaikista nettokustannuksista kohdistui lapsiin.

Tiekartta lapsibudjetoinnin toteuttamiseksi sekä suositukset

Lapsibudjetointi on edellytys YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisvaltaiselle toteuttamiselle, mutta sitä ei juurikaan toteuteta Suomessa tai kansainvälisesti.

Selvityksen myötä lapsibudjetoinnin toivotaan vakiintuvan osaksi valtionhallinnon, kuntien sekä tulevien maakuntien hallintoa. Lapsibudjetoinnin toteuttaminen minimitasolla on mahdollista käytännössä kaikissa kunnissa.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttivat Nordic Healthcare Group ja sen tytäryhtiö Kuntamaisema yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Lisätiedot:

Hankekokonaisuus: Senior Manager Virve Jokiranta, Nordic Healthcare Group (NHG), p. 050 346 7116, [email protected]
Lapsibudjetoinnin mallinnukset: johtaja Laura Käsmä, Kuntamaisema, p. 040 585 1011, [email protected] sekä lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntija Sonja Falk, Lastensuojelun Keskusliitto, p. 040 149 0050, [email protected]
valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, valtiovarainministeriö, p. 050 530 9697, [email protected]
neuvotteleva virkamies Saara Leppinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 630, [email protected]