Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tehokas tiedottaminen auttaa haitallisten vieraslajien torjunnassa

EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit sekä estämään niiden leviäminen. EU:n vieraslajiluettelossa on nimetty yhteensä 37 haitallista vieraslajia. Tuoreessa EU-HAVI-hankkeessa selvitettiin, kuinka laajasti Suomesta löytyy luettelon lajeja ja kuinka niitä voitaisiin torjua.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajeja pidetään haitallisina erityisesti silloin, kun ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Tehokkain tapa torjua haitallisia vieraslajeja on ehkäistä niiden leviäminen uusille alueille. Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on tiedottaa riskeistä sekä haitallisia vieraslajeja koskevista rajoituksista ja niiden perusteista. Kaikki EU:n vieraslajiluettelon lajit eivät menesty Suomessa, mutta etenkin koristekasveina, akvaarioissa ja lemmikkeinä pidettyjen vieraslajien maahantuonti sekä niiden pääsy Suomen luontoon tulee estää. Suomen luontoon jo vakiintuneet haitalliset lajit, kuten jättiputket ja täplärapu, edellyttävät muunlaisia toimia.

Jättiputket on syytä hävittää

Jättiputket tulisi hävittää etenkin asutuksen keskeltä, virkistysalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Kustannustehokkainta on aloittaa torjunta esiintymistä, joista jättiputki leviää helposti ympäristöönsä, sekä uusista esiintymistä, joihin ei vielä ole kehittynyt siemenpankkia.

Torjunta vaatii maanomistajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä, ja tuloksia on seurattava riittävän pitkän aikaa. Jättiputkien hävittäminen Suomesta on myös yksi Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteista.

Täplärapuja ei saa istuttaa uusiin vesistöihin

Täplärapujen istuttaminen ja viljely on kiellettyä, eikä niitä saa siirtää vesistöissä uusille alueille tai toisiin vesistöihin. Täplärapujen pyyntiä ja käyttöä pyritään tehostamaan. Jokirapujen suoja- ja hoitoalueilla vesialueen omistajan tulisi pyrkiä poistamaan uudet täplärapuesiintymät mahdollisimman nopeasti sekä rajoittamaan täplärapukannan kasvua ja leviämistä suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Keltamajavankaali ja villasaksirapu ovat Suomessa harvinaisia, mutta poistettavia

Tiedossa olevia keltamajavankaaliesiintymiä on Suomessa vielä niin vähän, että lajin leviäminen voidaan estää poistamalla nämä esiintymät ja tiedottamalla lajin haitallisuudesta. Myös villasaksirapua tavataan satunnaisvieraana Suomessa. Kalastajia ja muita villasaksiravun löytäjiä kehotetaan poistamaan ne vesistöistä.

EU-HAVI-hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (VARELY). EU-HAVI-hanke ja Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi -raportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 326 148, erja.huusela-veistola(at)luke.fi