Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston EU-selonteko: Unionin kriisinkestävyyttä on vahvistettava

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 28.1.2021 14.30
Tiedote 56/2021

EU-selonteko pohjaa vahvasti unionin yhteisiin arvoihin sekä hallitusohjelmaan. Se korostaa tarvetta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä eli resilienssiä eri sektoreilla. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 28. tammikuuta ja lähetettiin eduskuntaan.

EU-selonteko viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa. Sen lähtökohtana on hallitusohjelman EU-poliittiset painopisteet. Suomen hallitus esittää tässä selonteossa oman vastauksensa EU:n resilienssin vahvistamiseen ja unionin kehittämiseen 2020-luvun alkupuolella. 

Selonteon punainen lanka on tarve lujittaa unionin kriisinkestävyyttä eli resilienssiä kaikessa EU:n toiminnassa. 
 
”Kriisinkestävyys on teema, joka läpileikkaa koko selonteon. Hallitus haluaa vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä. EU:n on lujitettava kriisinkestävyyttään kaikilla politiikka-alueilla”, kiteyttää eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

EU-selonteko korostaa EU:n yhteisten arvojen ja tasa-arvon merkitystä. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat tulevaisuudessakin pohja kaikelle unionin toiminnalle.
 
”Yhteiset arvomme ovat EU:n perusta ja välttämätön resilienssin edellytys. Demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia on edistettävä kokonaisvaltaisesti. Täten vahvistamme EU:n yhtenäisyyttä, hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta. Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on määrätietoisesti jatkettava hyödyntäen kaikkia käytössä olevia EU:n oikeusvaltiovälineitä. Välineitä tulee kehittää edelleen ja niiden on oltava tarkoituksensa mukaisessa käytössä.”

Selonteossa avautuu myös Suomen lähtökohta ajankohtaiseen keskusteluun EU:n strategisesta autonomiasta. Hallitus katsoo, että se ei saa tarkoittaa sisäänpäin kääntymistä tai protektionismia. Strategisen autonomian tulee tarkoittaa EU:n omien vahvuuksien kehittämistä, reiluun kilpailuun osallistumista, EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä sekä vastuunkantoa kansainvälisessä yhteistyössä. 

Suomi osallistuu aktiivisesti talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen. 

”Suomen tavoitteena on kriisinkestävämpi EMU, jossa jäsenmaiden vastuuta taloudenpidostaan vahvistetaan, finanssipoliittisia sääntöjä yksinkertaistetaan ja talouspolitiikan koordinaatiota parannetaan eurooppalaista ohjausjaksoa hyödyntäen. Suomi suhtautuu avoimesti aloitteisiin, joilla puututaan haitalliseen verokilpailuun ja veronkiertoon.”

EU:n tulee lujittaa asemaansa globaalissa toimintaympäristössä omiin vahvuuksiinsa nojautuen. 

”Suomen tavoitteena on rakentaa EU:sta maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous. Yhteiskuntiemme resilienssin, EU:n kilpailukyvyn, ekologisen kestävyyden sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä, että EU:n kasvustrategia perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Suomi edistää unionin toiminnassa hyvinvointitalousajattelua. Jatkamme toimintaamme yhteistyökykyisenä jäsenvaltiona, joka tavoittelee aktiivisesti yhteisiä, kansallista ja eurooppalaista lisäarvoa luovia ratkaisuja ja edistää avoimuutta,” linjaa Tuppurainen.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias p. 0295 160 995, erityisavustaja (mediasuhteet) Emilia Tervonen p. 050 552 0676 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia     

Tytti Tuppurainen hallitus