Hallitus: Suomen vahva tuki Ukrainan siviiliyhteiskunnalle jatkuu
Suomi on yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista Euroopassa. Suomen tuki Ukrainalle on laaja-alaista: puolustusmateriaalia, siviilimateriaalia, humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä. Ukrainasta on lyhyessä ajassa tullut suurin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi tukee Ukrainaa myös osana Euroopan unionia.
Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja rauha ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä, joita hallitus kehityspolitiikallaan tukee.
Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi. Tähän linjaan hallituspuolueet ovat sitoutuneet ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa sekä hallituksen yhdenvertaisuustiedonannossa.
Suomi edistää kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkansa tavoitteita osana EU:ta, kahdenvälisesti ja monenkeskisillä foorumeilla.
Suomi jatkaa jo käynnissä olevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä Ukrainassa. Suomi huomioi naisten ja tyttöjen oikeudet kaikessa kehitysyhteistyössä myös Ukrainassa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen kuuluvat niin ikään Suomen kehityspolitiikan painopisteisiin.
Suomi tukee Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaa. Suomen tuen painopisteenä on sukupuolten tasa-arvo ja Istanbulin sopimuksen toimeenpano.
Ukrainalle suunnatussa tuessa huomioidaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen. Suomen tukeman YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) tekemässä työssä otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo. OCHA tukee myös naiskansalaisjärjestöjen työtä.
Suomi tukee konfliktiin liittyvän seksuaalisen väkivallan uhreja osana Partnership Fund for Resilient Ukraine -rahaston työtä sekä kansalaisjärjestöhankkeiden kautta.
Viimeksi syyskuussa Suomi on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätöksellä myöntänyt Ukrainalle neljä miljoonaa euroa humanitaarista tukea talven yli selviytymiseen. Tuki kanavoidaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta, ja tämä tuki hyödyttää erityisesti kotirintamalla olevia naisia, lapsia, vammaisia henkilöitä ja vanhuksia.
Suomi osallistui kesäkuussa Ukrainan jälleenrakennuskonferenssiin Berliinissä. Vastaavia konferensseja on järjestetty vuosittain vuodesta 2017 lähtien. Hallitus keskittyi konferenssissa erityisesti niihin toiveisiin, joita Ukraina oli Suomelle esittänyt. Näitä olivat energiainfrastruktuurin ja siviiliväestön suojaaminen. Kokouksen yhteydessä tehtiin neljä aloitetta, jotka liittyivät ammatilliseen koulutukseen, tasa-arvoon, pk-yrityksiin ja kestäviin kuntiin. Kaikki aloitteet ovat sisällöiltään hallitusohjelman mukaisia. Suomi liittyi ammatillisen koulutuksen aloitteeseen.
Hallitus julkisti Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman ensimmäisen osan viime joulukuussa. Tämän vuoden aikana valmistuva jälleenrakennussuunnitelman toinen osa keskittyy laajemmin kehitysyhteistyöhön ja kyseisten sidosryhmien osallistumiseen jälleenrakentamiseen sekä Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöön Ukrainassa.
Jälleenrakennussuunnitelman toiseen osaan hallitus sisällyttää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskevan osion, jonka ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio ja tasa-arvoasioista vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen valmistelevat yhdessä. Seuraavassa Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa Suomi arvioi näiden periaatteiden mukaisesti esille tulevia aloitteita ja osallistuu niiden valmisteluun. Arvioinnin pohjana ovat myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon linjaukset.
Lisätiedot: Valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 09 160 220 06, valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]