EU-ministerivaliokunnassa ensi vuoden EU-ennakkovaikuttamisen kärjet

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 21.11.2025 16.19
Tyyppi:Tiedote
Kuvassa Suomen ja Euroopan unionin liput

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 21. marraskuuta oli esillä Suomen ennakkovaikuttaminen vuonna 2026, ennakkovaikuttamisen onnistuminen vuonna 2025, puolustusvalmiuden edistäminen, rahoituskehysehdotus, turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikka sekä EU:n ja Afrikan unionin huippukokous.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen EU-ennakkovaikuttamisen painopisteet vuodelle 2026. Erityisen aktiivisesti vaikutetaan seuraaviin teemoihin: puolustus ja rajaturvallisuus, Ukrainan tukeminen ja strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtioneuvoston EU-ennakkovaikuttamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti EU-ministerivaliokunta määrittää vuosittain valtioneuvoston yhteiset EU-ennakkovaikuttamisen painopisteet.

Ennen uusien painopisteiden asettamista ministerivaliokunta keskusteli siitä, miten poliittisella- ja virkatasolla on onnistuttu ennakkovaikuttamaan kuluvana vuonna. EU-ministerivaliokunta totesi, että vaikuttaminen on ollut aktiivista, oikea-aikaista ja tuloksellista. Vuoden 2025 painopisteitä olivat: EU:n monivuotinen rahoituskehys, kokonaisturvallisuus sekä sääntelyn yksinkertaistaminen.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös Euroopan komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon lokakuussa julkaisemaan Puolustusvalmiuden tiekartta 2030 -tiedonantoon. Tiedonanto konkretisoi puolustuksen valkoisessa kirjassa esitettyjä tarpeita Euroopan puolustusvalmiuden kehittämiseksi.

Suomi tukee tiekartan tavoitteita ja painottaa, että EU:n ja jäsenmaiden tulee sitoutua Euroopan puolustuksen kehittämiseen Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen ja jatkuvaan uhkaan vastaamiseksi. Toimien painopisteen tulee olla EU:n itäreunassa ja toimia tulee koordinoida Naton kanssa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja koskien Euroopan komission esitystä EU:n pitkän aikavälin budjetiksi eli monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028 – 2034. Tässä kokouksessa kannat muodostettiin kahteen asetusehdotukseen:

  • Asetusehdotus Erasmus+-ohjelman perustamisesta
  • Asetusehdotus AgoraEU-ohjelman perustamisesta

Nämä asetusehdotuksia koskevat U-kirjelmät tulevat julkisiksi, kun ne on käsitelty valtioneuvoston istunnossa.

EU-ministerivaliokunta keskusteli ja linjasi kantojaan liittyen komission marraskuussa antamaan turvapaikka- ja muuttoliikeuudistuksen eli paktin täytäntöönpanoon liittyvään, niin kutsuttuun solidaarisuuspakettiin. Osana pakettia komissio on arvioinut jäsenmaiden muuttoliiketilannetta ja ehdottanut vuotuista yhteisvastuureserviä, jonka avulla tuettaisiin muuttoliikepaineen alaisia maita. Paktiin liittyvää solidaarisuutta voi osoittaa joko rahoitusosuudella, turvapaikanhakijoiden sisäisillä siirroilla tai esimerkiksi asiantuntija-avulla. Suomi osallistuu yhteisvastuun täytäntöönpanoon rahoitusosuudella.

Kokouksessa oli esillä myös EU:n ja Afrikan Unionin (AU) seitsemäs huippukokous, joka järjestetään Angolan pääkaupungissa Luandassa 24. – 25. marraskuuta. Huippukokouksen keskeisiä teemoja ovat kaupan, investointien ja taloudellisten suhteiden edistäminen, yhteistyön lisääminen rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen sekä yhteistyö muuttoliike- ja liikkuvuuskysymyksissä. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo.

Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Juuso Kilpinen p. 050 322 9636, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia