Hallituksen kannanotto
Maakunta- ja sote-uudistus tehdään koko Suomelle

Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on taata yhdenvertaiset palvelut ja osaltaan vähentää eriarvoistumista koko maassa, muistuttaa hallituksen reformiministerityöryhmä yhteisessä kannanotossaan.

Nykyjärjestelmä ei turvaa tulevaisuutta

Suomessa väestö ikääntyy ja tulevaisuudessa yhä pienempi joukko rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Suomi on sen tosiasian edessä, että julkisten palvelujen kustannusten kasvua on hillittävä. On vastuutonta esittää julkisuudessa kantoja, että sote-palveluissa pitäisi jatkaa nykyisellä kuntapohjaisella järjestämisen mallilla, joka ei ole pystynyt näitä haasteita ratkaisemaan.

Sote-menojen kasvun hillitseminen on osa hallituksen tavoitetta vähentää 10 miljardilla eurolla kestävyysvajetta. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista julkisen talouden tulot eivät riitä tulevaisuudessa lakisääteisiin palveluihin. Kustannusten hillinnässä ei ole kyse palvelujen kurjistamisesta, vaan parhaimpien ja tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönotosta koko maassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alueelliset erot kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja palveluvalikoimissa ovat merkittäviä. Terveysasemien palvelut vaihtelevat sekä kunnittain että kuntien sisällä. Terveyskeskuksiin jonottavat pitkäaikaissairaat, eläkeläiset ja lapsiperheet. Yksityisten terveysvakuutusten kasvu kertoo siitä, että ihmisten luottamus järjestelmään on vähentynyt. (Liite 1)

Monet maakunnat ovat pitkällä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Uudistus mahdollistaa kuntien ja kaupunkien keskittymisen tehtäviin, joihin kaupungit yleensä keskittyvät muissa maissa. Harvoissa OECD-maissa terveyspalvelut ovat kunnan vastuulla.

Maakuntien rahoitus tulisi valtiolta. Näin valtiolla olisi nykyistä suurempi vastuu välttämättömien peruspalvelujen saatavuudesta. Maakunnat saisivat rahoituksenerityispiirteidensä ja alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Valtio rajoittaisi kustannusten nousua, jotta uudistuksen taloustavoitteet voidaan saavuttaa. Rahoitusta ei kuitenkaan rajoitettaisi perusoikeuksien toteutumisen kustannuksella.

Uudistus etenee vaiheittain ja osin kokeilujen kautta. Kaikki 18 maakuntaa ovat hakeneet mukaan valinnanvapauspilotteihin. Pilotit käynnistyvät 1.7.2018 alkaen, eli kun eduskunta on päättänyt valinnanvapauslaista.

Kansainvälisissä arvioissa uudistus nähdään välttämättömänä

Suomelle on annettu useita kansainvälisiä suosituksia sote-uudistuksesta. EU:n, IMF:n ja OECD:n suosituksissa sote-uudistusta pidetään merkittävänä tekijänä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisessa. EU-neuvoston maakohtainen suositus sisältää suoran suosituksen hyväksyä ja toteuttaa maakunta- ja sote-uudistus. IMF:n mukaan sote-uudistus on ratkaisevan tärkeä ikääntymisen menopaineiden ratkaisemisessa. OECD on raporteissaan kehottanut Suomea varautumaan ikääntymisen mukanaan tuomiin kansantalouden menoihin, eriarvoistumiseen palvelujen saannissa sekä keskittämään erikoissairaanhoidon päivystyksiä. (Liitteet 2-4)

WHO:n asiantuntijaryhmän ennakkoarvioinnissa syksyllä 2016 kiinnitettiin huomiota sote-uudistuksen moniin myönteisiin piirteisiin, erityisesti järjestämis- ja rahoitusvastuun keskittämiseen maakunnille. Valinnanvapauden toteuttamisessa suositeltiin edettävän vaiheittain ja pilottikokeiluilla. (Liite 5)

Useita hallintomalleja hylätty

Edellisellä hallituskaudella eduskunnalle valmisteltiin muun muassa hallituksen esitys, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto olisi järjestetty 5 kuntayhtymän ja 19 tuottajakuntayhtymän pohjalle. Tuolloin vuonna 2014 perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotettuun kuntayhtymämalliin liittyi merkittäviä ongelmia demokratian ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta. Lisäksi kuntayhtymämalli olisi yhdessä muiden samalla vaalikaudella kuntatalouteen kohdistuneiden vaikutusten johdosta aiheuttanut monille kunnille kohtuuttoman suuria taloudellisia riskejä. (Liite 7)

Valinnanvapaus kaikille väestöryhmille

Hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa maakuntien asukkaat voisivat nykyistä laajemmin itse valita sosiaali- tai terveyspalvelun tarjoajan. Näin asukkaat pääsisivät nopeammin sosiaali- ja terveyskeskukseen ja muihin palveluihin ja jonot vähenisivät.

Palvelut koottaisiin asiakkaan ympärille, organisaatiosta riippumatta

Uudistus laajentaisi merkittävästi valinnanvapautta sosiaalihuollossa. Ikääntyneet ja vammaiset ihmiset saisivat huomattavasti nykyistä vahvemman itsemääräämisoikeuden palveluihinsa.

Valinnanvapauden vaikutuksesta yksityisten sosiaalipalvelujen osuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä 32 prosentista 39 prosenttiin (lisäys 500 milj €). Yksityisten terveyspalvelujen osuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä 6 prosentista 13 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä (lisäys 800 milj. €). (Liite 8)

Hallituksen linjaama valinnanvapausmalli pohjautuu kansainvälisiin ja kotimaisiin asiantuntijoiden selvityksiin, arvioihin ja lausuntoihin. Merkittävä rooli on ollut vuonna 2016 professori Brommelsin vetämän selvitysryhmän suosituksilla: valinnanvapaus tulisi toteuttaa siten, että asiakas listautuisi valitsemaansa julkiseen tai yksityiseen sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista. Valtion rahoituksen maakunnille tulisi perustua pääsääntöisesti väestön määrän ja tarpeiden mukaiseen kiinteään korvaukseen. (Liite 9)

Digitaaliset palvelut hyödynnettävä laajasti

Uudistus mahdollistaa asiakkaille nykyistä paremmat digitaaliset palvelut, jotka tuovat joustavuutta asiointiin ja sujuvoittavat arkea. Asiakkaan tietojen pitää kulkea eri asiantuntijoiden ja toimipisteiden välillä oikea-aikaisesti ja tietoturvallisesti. Näin tietojärjestelmistä rakennetaan toimivia ja käyttäjäystävällisiä. Alkuvaiheessa toiminnan digitalisointi edellyttää investointeja, mutta tuottaa säästöjä pidemmällä aikavälillä.

Selvityksiä ja suosituksia:

1. THL: Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa - kriittiset askeleet toteuttamisessa 
2. EU-neuvoston suositus Suomen vuoden 2017 kansallisesta uudistusohjelmasta ja Suomen vakausohjelmaa koskeva lausunto,11.7.2017 
3. IMF:n vuosittaisen Artikla IV-konsultaation johtopäätökset 
4. OECD:n Suomi-katsaukset: OECD:n vuoden 2012 Suomi-katsaus sisälsi laajan arvion Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä ja suosituksen uudistaa terveyspalvelujen rakennetta mittakaavahyötyjen sekä perus- ja erikoissairaanhoidon paremman tasapainon saavuttamiseksi. Vuoden 2012 Suomi-katsaus.  OECD on seurannut myöhemmissä katsauksissaan suosituksen toimeenpanoa. Vuoden 2016 katsaus korostaa lisäksi sitä, että sote-uudistuksen onnistuminen on tärkeää julkisen talouden kestävyyden sekä hyvinvoinnin pitkän aikavälin kehityksen kannalta. Vuoden 2016 Suomi-katsaus 
5. International expert panel pre-review of health and social care reform in Finland (WHO) 
6. THL: Sote viidelle alueelle - vaikutusten ennakkoarviointi (2014) 
7. Perustuslakivaliokunnan lausunto eri järjestämismalleista 75/2014: 
8. Tiivistelmä valinnanvapauslain vaikutusarvioinnista 8.3.2018 
9. Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa: Selvityshenkilöryhmän loppuraportti, Brommels, Mats; Aronkytö, Timo; Kananoja, Aulikki; Lillrank, Paul; Reijula, Kari (2016-05-31) 
10. Muita selvityksiä ja vaikutusarviointeja

Lisätietoja:

Päivi Nerg, maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, puh. 0295 530 149, paivi.nerg(at)vm.fi