Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen
Julkinen johtaminen kohti uutta aikaa 

Julkisesta johtamisesta elää toisinaan edelleen käsitys, että se on kaukaa kulmahuoneista suoritettavaa ohjausta. Menneisyydessä julkinen hallinto ja kansalaiset nähtiin usein hierarkkisessa suhteessa, jossa ohjaus tuli ylhäältä alas. Julkinen johtaminen on onneksi muuttunut muun maailman mukana vuorovaikutteisemmaksi. Mutta miten julkisen sektorin johto valmistautuu tuleviin muutoksiin? 

Harva ehkä hahmottaa, miten suuri muutos hyvinvointialueiden perustaminen oli, tai millaisia uusia rooleja johtamiselta edellytetään kunnissa. Syksyllä käynnistyi myös mittava valtion aluehallinnon uudistus. Hyvinvointialueilla luodaan nyt uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja toimintatapoja, ja kunnat puolestaan vahvistavat asemaansa sivistys- ja elinvoimakuntina. 

Tässä ajassa muutos on nopeaa ja haasteet monimutkaisia. Työssä korostuvat paitsi talouteen ja kestävyyteen, myös esimerkiksi varautumiseen liittyvät kysymykset. Samalla eri julkisen sektorin aloilla on johdettava ihmisiä ja varmistettava heidän jaksamisensa ja hyvinvointinsa alati muuttuvissa tilanteissa. Työllä todella on väliä, sillä eri puolilla julkista sektoria työskenteli viime vuonna yli 660 000 ihmistä. 

Meidän on vahvistettava kykyämme elää muutoksen keskellä

Tulevia haasteita tai muutoksia on vaikea ennustaa, ja se aiheuttaa usein epävarmuutta. Muutoksen keskellä on kuitenkin nähtävä myös muutoksen tuomat mahdollisuudet. Tärkeää on selvittää, miten voimme vahvistaa tulevaisuusajattelua julkisessa johtamisessa niin, että se kykenee vastaamaan paitsi hetken haasteisiin myös valmistautumaan tuleviin muutoksiin. Samalla julkisen johtamisen on kyettävä tarttumaan myös teknologian kehityksestä saataviin mahdollisuuksiin entistä paremmin. 

Yksinkertaisesti sanottuna, julkisessa johtamisessa tarvitaan entistä enemmän korvia, silmiä ja sydäntä. On yhä tärkeämpää ymmärtää, miten oma toiminta liittyy laajempiin kokonaisuuksiin. Samalla meidän on entistä paremmin ymmärrettävä erilaisia ilmiöitä ja kehityksen suuntia. Tässä tarvitsemme tutkittua tietoa tueksemme. Esimerkiksi juuri vuoden täyttänyt Datahuone tuo tietoa, joka tukee laadukasta päätöksentekoa.

Ehkä kaikkein tärkeimpänä tarvitsemme toisiamme. Muutos ja siinä onnistuminen vaativat vahvaa yhteistyötä, kuuntelemista ja keskustelua. Julkisessa hallinnossa on vahvistettava luottamusta ja kumppanuutta eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä, ei vain valtion sisällä, vaan myös kuntien, hyvinvointialueiden ja sidosryhmien kanssa.

Valtion henkilöstöjohtamisen strategisuutta vahvistetaan eri toimenpitein

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut edistämään hyvää ja avointa hallintoa. Tämä on tärkeää, sillä hyvä julkinen johtaminen on demokratian perusta. Hallitusohjelmassa vahvistetaan muun muassa valtionhallinnon johtamisen strategisuutta ja kiinnitetään erityistä huomiota hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Näitä tavoitteita edistetään esimerkiksi vasta valmistuneen valtion ensimmäisen henkilöstöstrategian avulla. Osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä on ratkaiseva rooli julkisen hallinnon tärkeässä tehtävässä, ja henkilöstöstrategian avulla valtionhallinnon henkilöstöjohtaminen saadaan entistä yhtenäisemmäksi.

Valtionhallinnon johtamisen strategisuuden vahvistamiseksi asetin tammikuussa julkisen johtamisen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on kehittää yhteisiä periaatteita muun muassa vastuullisesta johtamisesta ja kumppanuuksista.

Muutoksen tekeminen ja menestyminen eivät onnistu yksinään sieltä kuuluisasta kulmahuoneesta käsin. Tulevaisuuden julkisessa johtamisessa tarvitaan enemmän verkostoja, avoimuutta ja yhteistyötä. On rakennettava vahvoja kumppanuuksia yli hallinnon ja organisaatiorajojen. Yhä useammin mukaan on otettava myös korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset, joille me kaikki lopulta työtämme teemme. 
  
Anna-Kaisa Ikonen
Kunta- ja alueministeri