Hyppää sisältöön

Kansalaisten luottamus hallituksiin lievässä laskussa OECD-maissa – Suomi edelleen korkean luottamuksen maa

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 10.7.2024 14.34
Tiedote
Hymyilevä mies ojentaa pussin toiselle henkilölle.

Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD julkaisi laajan kansainvälisen vertailun kansalaisten luottamuksesta keskeisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Suomi on edelleen korkean luottamuksen maa, mutta luottamus hallintoon on laskenut hieman vuoden 2021 jälkeen kansainvälistä trendiä noudattaen. Laskuun vaikuttivat erityisesti hintojen nousu ja huoli terveydenhuoltopalveluista.

Suomessa luottamus kansainvälistä keskiarvoa korkeampaa  

Luottamus kansallisiin hallituksiin on laskenut kaikissa OECD-maissa 43:sta prosentista 39:ään prosenttiin. Lasku ei kuitenkaan ole yhtä voimakasta kuin finanssikriisin yhteydessä. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy korkean luottamuksen yhteiskuntana, ja muihin OECD-maihin verrattuna suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen vahvaa muiden Pohjoismaiden tapaan. Kansainvälistä suuntaa mukaillen luottamus on kuitenkin laskenut myös Suomessa reilusta 60:sta prosentista vajaaseen 50:een prosenttiin. Suomalaiset olivat eniten huolissaan hintojen noususta ja terveydenhuoltopalvelujen tilasta. 

Erityisen vahvaa suomalaisten luottamus on poliisiin, johon luottaa miltei yhdeksän kymmenestä vastaajasta, sekä tuomioistuinlaitokseen, johon luottaa kolme neljästä vastaajasta. Puolueisiin luottaa vain noin joka neljäs. Vanhempien, korkeasti koulutettujen ja hyvässä taloudellisessa asemassa olevien vastaajien keskuudessa luottamus hallitukseen oli suurinta. Vastaavasti myös hallituspuolueita äänestäneet kansalaiset sekä ne, jotka kokivat voivansa vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, luottivat eniten hallitukseen. 

Kansalaiset ovat tyytyväisiä julkisen hallinnon palveluihin, mutta usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on matalaa

Valtaosa suomalaisista luottaa valtion virkamiehiin (62 %), mediaan (61 %), kunnallishallintoon (56 %) ja eduskuntaan (54 %). Suomalaiset olivat hyvin tyytyväisiä saamiensa hallintopalveluiden laatuun sekä koulujärjestelmään. Kansalaiset luottavat siihen, että viranomaiset käsittelevät heitä koskevia tietoja asianmukaisesti. Enemmistö suomalaisista pitää todennäköisenä, että virkamiehet suhtautuvat torjuvasti lahjuksiin, eivätkä suomalaiset ole huolissaan valtionhallinnon korruptiosta. 
Kielteinen asenne lahjuksia kohtaan näkyy myös virkakuntaa kohtaan koettuna luottamuksena. 

”Suomi on edelleen korkean yhteiskunnallisen luottamuksen maa. Olemme eläneet keskellä vaikeita maailmanpoliittisia aikoja ja Suomen taloustilanne on ollut vakava. Varsinkin tällaisena aikana luottamus on tärkeää nähdä julkisten palveluidemme kehittämisen peruspilarina ja sen vahvistamiseksi hyödynnämme tätä kansainvälisistä tutkimuksista saamaamme arvokasta tietoa julkisen hallinnon, palveluiden ja osallisuuden kehittämisessä. Myös säännöllisesti järjestettävät kansalliset dialogit ovat meille tärkeä tietolähde kansalaisten kokemuksista”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

”Kunta- ja alueministerinä tuloksissa ilahduttaa, että ihmisten luottamus kaikista lähimpänä ihmisten arkea toimivaan kunnallishallintoon on vahvistunut”, Ikonen jatkaa. 

Muihin OECD-maihin verrattuna suomalaiset kuitenkin suhtautuvat epäilevästi omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Vain viidennes vastaajista olisi sitä mieltä, että tavalliset ihmiset pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä hallitus tekee, kun OECD-maiden keskiarvo on 30 %. 

Tarkempia tuloksia ja lisätutkimusta virkamiesetiikasta syksyllä   

OECD:n kansainvälinen luottamusvertailu julkaistaan nyt toisen kerran. Tavoitteena on, että jatkossa vertailu ilmestyy joka toinen vuosi. OECD:n Suomea koskevista tuloksista pidetään erillinen infoseminaari 21.8.2024 klo 9-10:30 yhdessä Avoin demokratia -verkoston kanssa.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua täällä.

Valtiovarainministeriö toteuttaa syksyllä virkamieskyselyn valtionhallinnon arvoista ja virkamiesetiikasta. Tuloksia hyödynnetään valtion henkilöstöstrategian toimeenpanossa. Kysely tehtiin viime vuonna kansalaisille (VM 6/2023).

Lisätietoja:
Finanssineuvos Timo Moilanen, timo.moilanen(at)gov.fi, p. 0295 530 455