Hyppää sisältöön

Tutkimus: Nuorten yksinasuminen ja velkaantuminen kasvavia riskejä – Erityisryhmien asema herättää huolta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintasosiaali- ja terveysministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 2.12.2024 9.01
Tiedote 567/2024

Nuorten toimeentulo on merkittävä haaste Suomessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksinasuminen altistaa nuoret toimeentuloriskeille, ja opintotuen lainapainotteisuuden kasvu lisää velkaantumisen riskiä. Vieraskieliset ja kehitysvammaiset nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

Kaksi kolmasosaa 16–29-vuotiaista suomalaisista sai Kelan etuuksia vuonna 2023, yhteensä 3,1 miljardin euron arvosta. Monille nuorille sosiaaliturvan tarve on kuitenkin tilapäistä, kuten opiskelun tai työttömyyden aikana.

”Nuorten pienituloisuus on usein väliaikaista, mutta yksinasuminen ja velkaantuminen ovat toimeentulolle riskejä erityisesti niillä nuorilla, joilla ei ole perheen tukea”, toteaa Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

Tutkimuksessa muodostettiin kokonaiskuva nuorten sosiaaliturvan toimivuudesta toimeentulon näkökulmasta. Tutkijat syventyivät nuorten sosiaaliturvaan Suomessa ja vertailivat sitä muiden Pohjoismaiden, Viron, Alankomaiden sekä Ison-Britannian järjestelmiin.

Tutkimustuloksia hyödynnetään parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työssä osana käynnissä olevaa sosiaaliturvauudistusta.

Yksinasuminen on yleistyvä toimeentuloriski, jota voi lieventää

Nuorten yksinasuminen on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Peräti 40 prosenttia 20–29-vuotiaista ja jopa 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista asuu yksin. Yksinasuvilla nuorilla pienituloisuus on muihin nuoriin verrattuna paitsi yleisintä, myös syvintä.

Yksinasuminen on nuorille toimeentuloriski myös kaikissa muissa tutkimuksen vertailumaissa. Suomessa tilanne on kuitenkin parempi, koska nuorten köyhyyskuilu on pienempi kuin vertailumaissa. Köyhyyskuilu mittaa sitä, kuinka kaukana pienituloisten käytettävissä olevien tulojen mediaani on pienituloisuusrajasta.

”Sosiaaliturvajärjestelmää voisi kehittää niin, että se tulevaisuudessa kannustaisi enemmän muihin asumismuotoihin kuin yksinasumiseen. Tämä voisi tarkoittaa paitsi perheellistymistä, myös esimerkiksi kimppa-asumista kaverin kanssa”, pohtii Mikkola.

Vieraskieliset ja kehitysvammaiset nuoret haavoittuvassa asemassa

Vieraskielisillä nuorilla on suurempi tarve toimeentulotuelle ja työttömyysturvalle kuin kotimaankielisillä nuorilla. Kelan etuuksien saajina vieraskielisten nuorten määrä on kuitenkin pysynyt tasaisena vuodesta 2020 vuoteen 2023. Yli puolet vieraskielisistä nuorista asuu Uudellamaalla.

Kehitysvammaiset nuoret puolestaan työllistyvät erittäin harvoin, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan pärjätä itsenäisesti. Noin joka kymmenes kehitysvammainen nuori saa palkkatuloja, ja vanhemmissa ikäryhmissä osuus vähenee selvästi.

”Vieraskielisten ja kehitysvammaisten nuorten tukemiseksi tarvitaan erityisiä ratkaisuja, kuten vaikuttavampia työllistymistä edistäviä palveluita. Kehitysvammaisten nuorten työllisyyttä voisi edistää työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajojen muutoksilla”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Antti Teittinen.

Opintotuen lainapainotteisuus kasvussa – velkaantumisriski huomioitava

Opintotuen lainapainotteisuus on Suomessa kasvanut. Lainaa nostaneiden määrä on kaksinkertaistunut, ja lainamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli vuonna 2010 noin 6 700 euroa ja vuonna 2023 noin 23 000 euroa.

Useat viimeaikaiset kyselytutkimukset kertovat, että nuorten toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet. Opintorahan määriä on tarkistettu vain harvoin 2000-luvulla. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että sopivan tasapainon löytäminen opintorahan ja lainan välillä on tärkeää, sillä pelkkä lainapainotteisuus on riskialtista.

”Nuorten velkaantumisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on asia, joka tulisi huomioida nyt, kun opiskelijoiden tukijärjestelmää kehitetään”, Mikkola muistuttaa.

Toimeentulotuen pitkittyminen on melko harvinaista ja keskittyy tiettyihin elämäntilanteisiin

Kela maksoi perustoimeentulotukea vuoden 2023 aikana 106 000 nuorelle yhteensä 273 miljoonaa euroa. Saajien osuus ikäryhmästä oli 12 prosenttia. Valtaosalle nuorista tuki toimii, kuten sen on tarkoitus toimia: nuori saa sitä lyhyen aikaa tilapäiseen tarpeeseen.

Tutkimuksessa nousee esiin muutamia elämäntilanteita, joihin liittyy pitkittynyt toimeentulotuen tarve. Usein kyseessä on pitkäaikaistyöttömyys, sairastaminen tai vanhemmuus. Nämä ryhmät ovat kuitenkin melko pieniä.

Sosiaaliturvan muutoksia on seurattava tarkkaan

Vuoden 2024 sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat historiallisessa tarkastelussa poikkeuksellisen vahvasti nuoriin. Muutokset lisäävät periaatteessa työllistymisen kannusteita, mutta etenkin työttömyysturvan suojaosan poisto voi olla ongelmallinen monen työttömän nuoren työllistymiselle.

”Sosiaaliturvan leikkaukset ovat sen verran rajuja nuorille, että on syytä seurata erittäin tarkkaan, vaikuttavatko ne myös nuorten luottamukseen yhteiskuntaa ja sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan”, sanoo Hennamari Mikkola.

Lisätietoa: tutkimusprofessori Hennamari Mikkola, Kela, p. 020 634 1890
[email protected] ja tutkimuspäällikkö Antti Teittinen, Kela, p. 020 634 1585, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.