Kolumni:
Kaupunkistrategia suuntaa tulevaa
Kaupunkien merkitys on suuri useiden yhteiskunnallisten muutosten hyödyntämisessä ja niihin liittyvien haittavaikutusten torjunnassa. Kaupungit ovat avaintoimijoita muun muassa kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja sosiaalisen eriytymisen eli segregaation ehkäisyssä. Kaupungit ovat myös elinvoiman, talouskasvun ja työllisyyden vetureita. Kaupunkien merkitys on suuri myös alueellisen elinvoiman lähteinä.
Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Syksyllä julkaistujen väestöennusteiden perusteella väestö tulee vielä nykyistä enemmän keskittymään kaupunkeihin. Tällä hetkellä hieman alle 60 prosenttia suomalaisista asuu yli 40 000 asukkaan kunnissa. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2040 yli 40 000 asukkaan kunnissa asuisi jo noin 65 prosenttia suomalaisista.
Pääministeri Rinteen hallitusohjelma sisältää monia kaupunkeja koskevia kirjauksia. Kaupunkien kannalta yksi merkittävimmistä käynnistyvistä valmisteluista on kansallisen kaupunkistrategian laatiminen. Hallitusohjelmassa todetaan, että kaupunkistrategialla vastataan kaupungistumisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin YK:n kaupunkikehitysohjelman laaja-alaiset tavoitteet huomioon ottaen.
Kaupunkistrategian lähtökohtana on monimuotoinen kaupunkipolitiikka
Kaupunkipolitiikka on yhtä aikaa esimerkiksi alueiden kehittämistä sekä elinvoima-, liikenne-, ilmasto- ja kuntapolitiikkaa. Kuntapolitiikkaan liittyviä pohdittavia asioita ovat muun muassa strategian kytkeytyminen kaikkia kuntia koskettaviin ilmiöihin, kuten kuntien erilaistumiskehitykseen sekä väestörakenteessa ja palvelutarpeessa tapahtuviin muutoksiin. Kytkentöjä on lisäksi kaupunkiseutujen ja kehyskuntien kehittämiseen. Myös kuntatalouteen liittyvät haasteet koskettavat yhtä lailla pieniä kuntia kuin suuria kaupunkeja. Yhteisenä nimittäjänä on huoli palveluista, hyvinvoinnista ja elinvoimasta.
Strategia valmis kesään 2020 mennessä
Käynnistämme strategian valmistelun kaupunkien kanssa marraskuun aikana strategian teemojen ja sisältörajausten pohtimisella. Tavoitteena on, että työ olisi valmis kesään 2020 mennessä. Tämän jälkeen käynnistyisi strategian toimeenpano. Kaupunkistrategian rinnalla valmistellaan myös hallitusohjelmaan perustuvaa julkisen hallinnon strategiaa, joka on myös käynnistymässä loppuvuoden aikana.
Strategia valmistellaan kaupunkien ja ministeriöiden vuoropuheluna. Tärkeää on myös valtioneuvoston välinen yhteistyö strategian valmistelussa. Valtioneuvoston kaupunkipolitiikan asiantuntijoista koottu tiimi ja kaupunkien edustajat vastaavat yhdessä strategian kokoamisesta. Tarkoitus on myös osallistaa laajaa asiantuntijajoukkoa valmisteluun. Ministeriöistä valtiovarainministeriö koordinoi strategian valmistelua tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa. Kevään aikana strategiavalmistelua tehdään eri puolilla Suomea eri kokoisissa kaupungeissa.
Kaupunkistrategian valmistelua seuraa asetettava kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Valmistelu kytkeytyy lisäksi jo käynnissä tai käynnistymässä oleviin kehittämisohjelmiin, kuten Kestävä kaupunki -ohjelmaan ja seutukaupunkiohjelman toimeenpanoon.
Ville-Veikko Ahonen
finanssineuvos, valtiovarainministeriö
Olli Maijala
neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
Katja Palonen
neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö