Finanssineuvos Teemu Eriksson
Kuntien varautuminen on asukkaita lähellä oleva yhteiskunnan kestävyyden kivijalka 

Asukkaiden näkökulmasta kunnat huolehtivat monista arkipäivän edellytyksistä. Se, että koulut ja varhaiskasvatus toimivat, hanasta tulee käyttökelpoista vettä tai että kodin ohi kulkeva väylä on kulkukelpoinen, ovat hyviä esimerkkejä kunnan ja sen toimintojen laajasta merkityksestä asukkaille.

Näiden toimintojen toimivuus myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on tärkeää asukkaille. Kunnilla voi lisäksi olla poikkeusoloissa tehtäviä kulutustavaroiden sääntelyssä, asuntokannan sääntelyssä, väestönsuojelussa ja monessa muussa välttämättömässä toiminnassa. Kuntien kyky toimia kaikissa oloissa on keskeisen tärkeä asia niin yhteiskunnan kokonaisuudelle kuin yksilöillekin.

Kunnilla on varautumisvelvollisuus, mutta erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet varautumiseen

Valtiovarainministeriö on ollut kasvavassa määrin kiinnostunut kuntien varautumisen tilanteesta ja varautumisen johtamisjärjestelmästä. Kun kuntia on 309 ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia kooltaan, väestörakenteeltaan ja resursseiltaan, ei ole uskottavaa, että varautuminen ja toimintakyvyn turvaaminen kaikissa olosuhteissa voisi olla tehokasta ilman johtamista ja yhteistyötä. Kunnilla on varautumisvelvollisuus valmiuslain nojalla, kuten muillakin julkishallinnon toimijoilla, mutta hyvin erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet toteuttaa sitä.

Valtiovarainministeriön kiinnostus asiaan on näkynyt tänä syksynä seminaarisarjana, johon kutsuttiin kaikki Suomen kunnat ja kyselynä, joka toteutettiin osana seminaarisarjaa. Tarkoituksena oli saada kunnollinen tilannekuva kuntien varautumisen tilanteista ja resursseista sekä näkemyksistä varautumisen yhteistyön, johtamisen ja tilannekuvatyön kehittämiseen.

Kunnat ja valtion toimijat tarvitsevat kunnollisen tilannekuvan

Kuntien itsehallinto antaa oman mausteensa varautumisen ja siihen liittyvien järjestelmien kehittämiseen. Selvää kuitenkin on, että kunnat ja valtion toimijat tarvitsevat kunnollisen tilannekuvan. Tarvitsemme myös vaatimukset täyttävät menetelmät tilannetiedon jakamiseksi kuntien ja valtion välillä. Koska erilaiset tilanteet vain harvoin rajautuvat yhteen kuntaan, on tiedon kuljettava myös kuntien välillä. Tilannekuvan tarve koskee niin häiriötilanteita kuin poikkeusolojakin, mutta yhtä lailla myös varautumisen tilannekuva on tärkeä yhteiskunnan johtamisen kannalta.

Kuntien erilaisuus merkitsee, että yhteistyö varautumisessa ja myös tilanteissa, joihin varaudutaan, on tärkeää. Kunnilla on paljon erilaista yhteistyötä, joka on organisoitu eri alueilla eri tavoin ja eri kunnat osallistuvat yhteistyöhön vaihtelevalla intensiteetillä. Kokonaisuuden ja yksittäisen kunnan kannalta on tärkeää, että yhteistyöjärjestelyt ovat riittäviä, kattavia ja toimivia. Kuntien tulee myös olla valmiita ottamaan käyttöön valmiuslain mukaisia tehtäviä lyhyelläkin varoitusajalla, muutoin poikkeusolojen johtamisen perusedellytykset toteutuvat heikosti.

Varautumisessa ei ole vapaamatkustajia tai sivustaseuraajia 

Varautumista alueilla tarkastellaan myös sisäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jonka ehdotukset tulevat ensi kevään aikana. Valtiovarainministeriön tekemät kyselyt hyödynnetään myös tässä hankkeessa tietopohjana. Alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena onkin laatia malli kriisitilanteiden alueelliseen koordinaatioon ja yhteistyöhön.

Kuntien varautumisessa yhteistyöllä ja kokonaisuuden johtamisella on suuri merkitys, mutta koko työn perustana on se, että jokainen kunta varautuu itse hyvin. Tätä työtä on tehty aina, mutta nykyisessä tilanteessa sen merkitys korostuu entisestään. Yhteistyö on voimaa tässäkin.

Teemu Eriksson
Finanssineuvos
Kunta- ja alueosasto