Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Talouskasvu jatkuu hidastuen

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 4.4.2019 11.00
Tiedote

Suomen talouskasvu hidastuu selvästi nousukauden jälkeen. Talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2019, ennustaa valtiovarainministeriö 4. huhtikuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2019 ja hidastuu lähivuosina alle 1 ½ prosentin vuosikasvuvauhtiin. Talouskasvua hidastaa kansainvälinen ympäristö, joka on aiempaa haastavampi. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.

Nopean talouskasvun vuoksi työttömyys on laskenut lähelle tasoa, joka kiihdyttää ansiotason nousua. Sen seurauksena kotitalouksien ostovoima paranee, mutta yritysten kustannukset nousevat.

Julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä. Julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.

”Suomen talous puskee eteenpäin korkeasuhdanteen jälkilämmöllä. Kasvu on hidastumassa ja monet näkevät maailmantaloudessa myös taantuman merkkejä. Asetelma julkisen talouden vahvistamiseksi on vaativa”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Kotimainen kysyntä ylläpitää talouskasvua

Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia. Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitää hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu. Maltillisen inflaation ansiosta myös reaalitulojen kasvu jatkuu nopeana.

Yksityiset investoinnit kasvavat vaisusti. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti. Vaikka maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet, suurilla suomalaisilla teollisuusyrityksillä on runsaasti investointisuunnitelmia. Tuotannollisten investointien kasvu lisää myös yritysten rakennusinvestointeja. Suomen viennin kasvua hidastaa ennustejaksolla maailmankaupan hidastuva kasvu. Vientikysynnän kehitystä varjostaa erityisesti euroalueen vaisu talouskasvu.

Maailmantalouden näkymät heikkenevät

Maailmantalouden kasvu hidastuu laajalla rintamalla. Erityisesti Euroopassa kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Brexitiin eli Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus vaimentaa Britannian kasvunäkymiä, mutta lisää myös talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta koko Euroopassa. Yhdysvaltojen talous on vahvassa vireessä, mutta maan talouskasvu hidastuu. Yhdysvaltojen kasvua ylläpitävät erityisesti yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit.

Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisen talouden alijäämiä

Julkinen talous vahvistuu kuluvana ja ensi vuonna ja on vuosikymmenen vaihteessa tasapainossa. Julkisen talouden alijäämät alkavat kuitenkin jälleen kasvaa 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kääntyy kasvuun.

Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja. Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen vaarantaa julkisen talouden kestävyyden, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei nykyrakentein riitä rahoittamaan julkisia hyvinvointipalveluja ja etuuksia.

Hitaamman kasvun riskit edelleen suuria

Keskeinen riski Euroopan talouskehitykselle on sopimukseton brexit. Sen vaikutukset kauppavaihtoon Britannian ja EU:n välillä olisivat lyhyellä aikavälillä tuntuvia. On kuitenkin oletettavaa, että kauppa elpyisi ennen pitkää. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyvä riski on yhä merkittävä.

Yksityisen kulutuksen nopeana jatkuva kasvu tukee BKT:n kasvua ennustejaksolla. Ulkoisen ympäristön riskien toteutuminen laskisi yritysten luottamusta kotimaassa, heikentäisi investointeja ja työllisyyttä ja romauttaisi kotitalouksien luottamuksen talouden vakaaseen ja suotuisaan kehitykseen. Tällöin kotitalouksien alhainen säästämisaste kääntyisi jyrkkään nousuun ja sekä yksityisen kulutuksen että BKT:n kasvu taantuisi äkillisesti. Kotitalouksien lisääntynyt velkaantuneisuus vähentää niiden madollisuuksia tasoittaa kulutustaan taantuman yli.

Taloudellinen katsaus, kevät 2019

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)

 
Sivun alkuun