Budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vuodelle 2025

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi toimeenpanee hallituksen linjauksia julkisen talouden vahvistamiseksi. Ehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa, ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,6 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2024 toinen lisätalousarvio. Alijäämää laskee hallituksen toteuttamat julkista taloutta vahvistavat toimet. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi vajaat 16 miljardia euroa.

Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi perjantaina 9. elokuuta.

Tavoitteena velkaantumiskehityksen kääntäminen

Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Hallitus on päättänyt julkista taloutta vahvistavista toimista myös siksi, että EU:n liiallisen alijäämän menettely vältetään. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti hallitusohjelmassa julkista taloutta 6 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, joka sisältää sekä säästötoimia että työllisyyttä lisääviä rakennepoliittisia toimia. Tämän lisäksi kevään 2024 kehysriihessä päätettiin menosäästöistä ja verotoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 3 miljardilla eurolla. 

Julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että päätetyt säästötoimet toteutetaan suunnitellusti. Kun hallituksen päätökset toteutuvat täydessä mitassaan ja suunnitellussa aikataulussa, velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027. 

Hallitus seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuksien toteutumista budjetti- ja kehysriihissä sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuudet uhkaavat jäädä tavoitellusta tasosta. 

Talous virkoaa taantumasta vähitellen

Suomen talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja VM:n kesäkuussa julkistaman ennusteen mukaan talouden toipuminen vahvistuu loppuvuotta kohden. Vuonna 2025 talouden kasvun odotetaan kiihtyvän, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.

Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tulojen kasvu parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta sekä energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat.

Huolimatta viimeaikaisesta levottomuudesta rahoitusmarkkinoilla maailmantalouden näkymät ovat pysyneet vakaina. Kasvun odotetaan nopeutuvan erityisesti Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa vuonna 2025. Suomen kustannuskilpailukyky on pysynyt varsin hyvänä, mikä tukee Suomen vientiä, kun kysyntä markkinoilla virkoaa.

Työllisyys heikkenee vielä vuonna 2024. Työllisyys kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2025, kun talous toipuu sekä hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa.

Valtiovarainministeriön talousennuste päivittyy elokuun aikana, ja se tulee muodostamaan hallituksen talousarvioesityksen pohjan. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan 23.9.

Budjettiehdotukseen sisältyvien säästöjen mittaluokka vastaa aiemmin tehtyjä päätöksiä 

Hallitusohjelmassa ja kevään 2024 kehysriihessä päätettyjen säästötoimenpiteiden valmistelun edetessä on ilmennyt yksittäisiä toimia, joiden säästövaikutus on viivästymässä tai jäämässä aiemmin arvioitua pienemmäksi. Ministeriöiden ehdotukset eivät siksi täysin vastanneet hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä. Päätetyt säästöt sisältyvät valtiovarainministeriön ehdotukseen täydessä mittaluokassaan. 

Uusia korvaavia säästöjä sisältyy valtiovarainministeriön ehdotukseen reilut 100 miljoonaa euroa.  Korvaaviin toimiin sisältyy muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan osoitetun valtion rahoituksen vähentäminen (–20 miljoonaa euroa), keliakiakorvaus (–9 miljoonaa euroa), asumistuen kuntaryhmien muuttaminen (–2,7 miljoonaa euroa), C-hepatiitin eliminointiohjelma (–3,7 miljoonaa euroa) sekä Metsähallituksen tuloutuksen kasvattaminen (+6 miljoonaa euroa). Lisäksi toimeentulotuen kotoutumiskorvauksiin kohdennetun säästön toimeenpanoa tarkennetaan siten, että päätetty säästö (–58 miljoonaa euroa) toteutuu täysimääräisesti. 

Budjettiehdotus vuodelle 2025 on noin 12 miljardia euroa alijäämäinen

Vuoden 2025 budjettiehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa. Se on 0,1 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2024 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. Yhtäältä menojen kasvua selittävät hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset. Toisaalta menotasoa alentavat hallituksen tekemät säästöpäätökset.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen sisältyy 13 miljoonaa euroa uusia harkinnanvaraisia menolisäyksiä verrattuna kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaan. 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämäarvio on 0,6 miljardia pienempi kuin vuodelle 2024 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. 

Kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden alijäämä on kasvanut 1,5 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat pienentyneet noin 1 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Vuoden 2025 verotuloarvioiden pienentymistä selittävät ennustettua heikommat verokertymät 2024 ja tupakkaveron korotuksen aikaistaminen marraskuulle 2024, joka siirtää verotuottoa vuodelta 2025 vuodelle 2024 arviolta noin 0,45 miljardia euroa. Myös muun muassa. korkomenoarvio on kasvanut kesän alussa päivittyneen ennusteen mukaisesti. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 3,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet tulevat voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2025. Talousarvioehdotukseen sisältyy budjetin menoja vähentäviä säästöjä yhteensä vajaat 2 miljardia euroa, minkä lisäksi verosopeutustoimet lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,2 miljardilla eurolla. Verotulovaikutusta vuodelle 2025 kuitenkin heikentää se, että tupakkaveron korotuksen aikaistamisen vuoksi verotuottoa siirtyy vuodelle 2024 noin 0,45 miljardia euroa.

Hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä linjatut toimenpidekokonaisuudet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätettyjen kasvutoimien toimeenpano etenee 

Hallitusohjelmaan sisältyy useita talouskasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä muun muassa investointiluvituksen parantamiseksi ja markkinoiden kilpailullisuuden edistämiseksi. Keväällä 2024 linjattu suurten teollisten investointien vauhdittamiseksi toteutettava verohyvitys on valmistelussa. Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan vaalikauden aikana 300 miljoonalla eurolla uudelleenjärjestelemällä valtion omaisuutta.

Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Rahoituslain mukainen lisäys vuonna 2025 on 280 miljoonaa euroa vuoden 2024 T&K-rahoituksen kokonaismäärään verrattuna. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää kevään kehyspäätöksen mukaiset määräraha- ja valtuuslisäykset. Lisärahoituksella tavoitellaan kestävän talouskasvun vauhdittumista, kilpailukyvyn vahvistumista ja tuottavuuden kasvua. Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 85 miljoonalla eurolla ja rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön. Lisäksi varaudutaan supertietokone EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan. Vuonna 2025 käynnistetään myös määräaikainen tutkimuslaitosten post doc -ohjelma. EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta korotetaan 15 miljoonalla eurolla.

Kasvua tukee myös vaalikauden aikana toteutettava määräaikainen 4 miljardin euron investointiohjelma. Ohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja tuloutuksin Valtion asuntorahastosta. Siten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää vain jo aiemmin päätetyt investointiohjelman toimet. Investointiohjelmaan lukeutuvista uusista toimista on tarkoitus linjata hallituksen budjettiriihessä.

Hallinnon säästöt kohdennettu tarkemmin

Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja kevään 2024 kehysriihessä päätettyjen toimintamenosäästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Vuoden 2025 budjettiehdotuksessa säästöt on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Ministeriöillä on ollut mahdollisuus kohdentaa säästöjä virastojen toimintamenomomenttien lisäksi myös muille toimintamenotyyppisille kulutusmenomomenteille ja jossain määrin myös valtionavustusmenoihin.

Budjettiehdotukseen sisältyy toimintamenosäästöjä noin 281 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2024 talousarvioon, mikä on noin 3 prosenttia kaikista valtionhallinnon toimintamenoista. Osuus vaihtelee hallinnonaloittain. 

Hallitusohjelman ja kehysriihen veropäätökset huomioitu tuloarviossa

Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Monet hallitusohjelman mukaisista verotoimista on toteutettu jo vuonna 2024. Lisäksi julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus päätti kevään 2024 kehysriihen yhteydessä julkista taloutta vahvistavista uusista verotoimista. Toimet on valittu siten, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa. Työn verotuksen keventämistä jatketaan 100 miljoonalla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia. Lisäksi työtulovähennykseen tehdään lapsikorotus. 

Kuntataloutta vahvistetaan ja kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy, ja kotitalousvähennystä supistetaan. 

Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus tulee voimaan 1.9.2024. Makeisten arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentista uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen.

Lisäksi hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin verokantaan vuoden 2025 alusta alkaen. Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alv-kanta on vielä käsiteltävänä Ylen rahoitusta pohtivassa työryhmässä. Inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokanta puolestaan alennetaan hallitusohjelman mukaisesti 14 prosenttiin.

Verotuloja lisää myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto. Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan alaraja korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Vuonna 2025 verotuloja kasvattavat myös työnantajan koulutusvähennyksen poistaminen, maatalouden vuokratulojen verotuksen uudistaminen, virvoitusjuomaveron ja väkevien alkoholijuomien alkoholiveron veronkorotukset sekä 1.11.2024 ja 1.7.2025 voimaan tulevat tupakkaveron korotukset. Verotuloja lisää myös vuonna 2024 voimaan tuleva valmisteverotuslain muutos verovastuun laajentamisesta alkoholin etämyynnissä.

Lisäksi väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi vuonna 2025. Vuoden 2026 alusta korotetaan sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoverotusta sekä matkailuautojen käyttövoimaveroa, mikä lisää verotuloja jo vuonna 2025. Verotuloja vähentää aikaisemmin säädetty ajoneuvoveron perusveron alennus, joka kohdentuu vanhempaan ajoneuvokantaan.

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuodelle 2025. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 660 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on noin 240 miljoonaa euroa. Rahoitukseen lisättävän jälkikäteistarkistuksen määrä on kokonaisuutena lähes 1,5 miljardia euroa. Vuoden 2025 siirtymätasausten vaikutus rahoitukseen on noin–70 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet ja julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025–2028 päätetyt lisätoimet, kuten hoitotakuun pitäminen 14 vuorokaudessa ja edelleen muuttaminen kolmeen kuukauteen sekä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen ja kehittäminen teknologiaa hyödyntäen, on pääosin huomioitu valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Hallitusohjelman toimenpiteiden ja lisätoimien yhteisvaikutus on noin 347 miljoonaa euroa rahoitusta vähentävä. 

Lisää valtionosuuksia kunnille

Valtio osoittaa kunnille valtionosuuksia ja muita valtionapuja yhteensä noin 5,6 miljardia euroa vuonna 2025. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,3 miljardia euroa. Valtionosuutta kasvattaa erityisesti se, että työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille ja kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaa. Lisäksi vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Näihin uudistuksiin liittyvät rahoituksen siirrot muilta hallinnonaloilta ovat yhteensä noin 870 miljoonaa euroa.

Kuntien valtionosuuteen kohdennetaan vuodesta 2025 alkaen 277 miljoonan euron pysyvä valtionosuuden lisäys, jolla lievennetään sote-uudistuksen yhteydessä syntyneitä valtionosuusvaikutuksia. Valtionosuuden mitoituksessa on huomioitu niin panostukset kuin vähennykset kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Nämä muutokset mukaan luettuna säästö kuntien normien keventämisestä vähentävät nettomääräisesti valtionosuutta 24 miljoonaa euroa.  

Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on noin 50 miljoonaa euroa, kun huomioidaan, että hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys.

Vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelu jatkuu

• 9.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2025 talousarvioksi julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi. 
• 3.–4.9. Hallituksen budjettiriihi
• 23.9. Talousarvioesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lisätietoja: 
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi