Hyppää sisältöön

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevat keskeiset muutokset valtiovarainministeriön hallinnonalalla

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 20.12.2024 9.53
Tiedote

Vuoden 2025 alussa valtiovarainministeriön hallinnonalalla tulee voimaan lukuisia muutoksia. Muutokset koskevat muun muassa alennettuja arvonlisäverokantoja, kotitalousvähennystä sekä henkilöiden yleisradioveroa.

Muutoksia tuloverotukseen 

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus muihin kuin tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 3,4 prosenttia. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, sekä muuttamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen enimmäismäärää, poistuman tulorajoja sekä toista poistumaprosenttia.  

Perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 4 115 euroa.  

Ansiotulovähennys poistetaan, ja se korvataan korottamalla työtulovähennystä. Työtulovähennystä korotetaan myös työn verotuksen keventämiseksi noin 100 miljoonalla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työtulovähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 225 euroa. 

Eläketulovähennystä pienennetään, mikä kiristää eläketulon verotusta noin 22 500–57 500 euroa eläkettä vuodessa saavien kohdalla. 

Tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä osana kokonaisuutta, jossa ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä. 

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2025 

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–21 200 0 12,64
21 200–31 500 2 679,68 19
31 500–52 100 4 636,68 30,25
52 100–88 200 10 868,18 34
88 200–150 000 23 142,18 41,75
150 000– 48 943,68 44,25


Työtulovähennykseen lapsikorotus

Työtulovähennyksessä otetaan käyttöön lapsikorotus. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena. 

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 2 250 eurosta 1 600 euroon. Vähennysprosentti alenee työkorvausten kohdalla 40 prosentista 35 prosenttiin ja palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Vähennyksen omavastuu nousee 100 eurosta 150 euroon.
Öljylämmityksestä luopuminen säilyy korotetun kotitalousvähennyksen piirissä vuoden 2027 loppuun.   

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen jatkuu

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen 170 eurolla kuukaudessa jatkuu vuoden 2029 loppuun.

Työnantajan koulutusvähennyksestä luovutaan

Työnantajan koulutusvähennyksestä luovutaan. Työnantaja voi edelleen kustantaa työntekijän koulutusta verovapaasti tuloverolain 69 b §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapaus laajenee

Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapaus laajenee siten, että työnantajan maksamat työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset katsotaan työntekijälle kokonaan verovapaaksi etuudeksi aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Muutto- ja siihen liittyvinä matkakustannuksina pidetään myös työnantajan työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle ottamaa komennusmatkavakuutusta.

Rajat ylittäviin työskentelytilanteisiin liittyvien eräiden kustannusten korvaaminen verovapaasti

Työnantaja voi korvata verovapaasti maksamansa passin, viisumin ja työ- tai oleskeluluvan hankkimisesta tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä aiheutuneet kustannukset sekä henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimisesta aiheutuneet kustannukset niin työntekijälle kuin tämän perheenjäsenelle. Myös edellä mainittujen rekisteröintien hoitamiseksi sekä asiakirjojen, lupien ja tunnusten hankkimiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetut palvelut voidaan jatkossa kustantaa verovapaasti työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle. Veronalaista tuloa ei katsota myöskään syntyvän maahanpääsyn, viisumin tai työ- tai oleskeluluvan edellytyksenä olevista taikka työkohteen olosuhteisiin nähden perustelluista rokotuksista, lääkkeistä ja lääkärintarkastuksista aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

Lisäksi työnantajan kustantama kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus on työntekijälle verovapaa etuus rajat ylittävissä työskentelytilanteissa.

Henkilöiden yleisradiovero kevenee

Henkilöiden yleisradiovero kevennee seuraavasti:

  • Tuloraja, jonka ylittävästä osasta veroa kertyy, nousee 14 000 eurosta 15 150 euroon.
  • Veron enimmäismäärä alenee 163 eurosta 160 euroon. 

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 0295 530 318, timo.annala(at)gov.fi
Finanssineuvos Filip Kjellberg, puh. 0295 530 123, filip.kjellbeg(at)gov.fi

Pienyritysten arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmä uudistuu

Uudistuksessa verovelvollisuuden alaraja nousee 20 000 euroon ja nykyinen alarajaan liittyvä huojennus poistuu. Verovelvollisuuden alarajan määrittelyä yhtenäistetään EU-oikeuden mukaisesti. Verottomuuden edellytyksenä otetaan huomioon elinkeinonharjoittajan liikevaihto aikaisempaa pidemmältä ajanjaksolta, mukaan lukien kuluvan ja edeltävän kalenterivuoden liikevaihto. Lisäksi velvollisuus rekisteröityä takautuvasti verovelvolliseksi ajalta ennen alarajan ylittämistä poistetaan. Verovelvollisuus alkaa vasta, kun alaraja ylitetään.

Vähäisen toiminnan verottomuus laajennetaan koskemaan ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, joiden liiketoiminnan kotipaikka on toisessa EU:n jäsenvaltiossa, mutta joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan vuosittainen liikevaihto unionissa on enintään 100 000 euroa. Elinkeinonharjoittajan tulee rekisteröityä rajat ylittävää verovapautta koskevaan erityisjärjestelmään vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa eli sijoittautumisjäsenvaltiossaan. Elinkeinonharjoittajat, joilla on kotipaikka Suomessa, voivat soveltaa vastaavaa verovapautta muissa EU:n jäsenvaltioissa rekisteröitymällä Suomessa mainittuun erityisjärjestelmään.

Alennetun 14 prosentin suuruisen arvonlisäverokannan soveltamisala laajenee

Julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi 10 prosentin alennetun verokannan soveltamisalaan kuuluvat hyödykkeet siirretään 14 prosentin alennetun verokannan soveltamisalaan. Muutos ei koske sanoma- ja aikakauslehtiä eikä yleisradiotoimintaa. Muutos koskee henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa ja lääkkeitä. Muutos koskee muun muassa myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia. 

Lisäksi kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään yleisen verokannan soveltamisalasta alennetun 14 prosentin verokannan soveltamisalaan. 

Alennetun arvonlisäverokannan korotus lisää valtion arvonlisäverotuottoja staattisen arvion mukaan vuositasolla noin 305 miljoonaa euroa. Hygieniatuotteiden siirtyminen alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan vähentää valtion verotuottoja vuositasolla arviolta noin 12 miljoonaa euroa. Lopullinen tuottovaikutus jää kuitenkin pienemmäksi, koska arvonlisäveron korotus vähentää kuluttajien ostovoimaa ja lisää valtion ja muiden vastaavien julkisyhteisöjen arvonlisäveromenoja. 

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, puh.  0295 530 238, marja.niiranen(at)gov.fi

Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan

Sähköautojen ja hybridien ajoneuvoveron perusveron ja käyttövoimaveron määrä muuttuu. Täyssähköautojen ajoneuvoveron perusvero nousee noin 53 euroa ja käyttövoimavero keskimäärin noin 35 euroa vuodessa. Ladattavien hybridiautojen perusvero nousee keskimäärin noin 37 euroa vuodessa. Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridien käyttövoimavero nousee keskimäärin noin 41 euroa vuodessa. Ladattavien dieselkäyttöisten hybridien käyttövoimavero laskee keskimäärin noin 140 euroa vuodessa. Pienipäästöisten ei-ladattavien hybridiautojen perusvero nousee noin 0–11 euroa vuodessa.

Uudet veroperusteet tulevat voimaan 1.1.2026. Koska ajoneuvovero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta, sisältävät vuoden 2025 aikana lähetetyt ajoneuvoveroliput jo osittain vuoden 2026 säännösten mukaisesti kannettua veroa.

Lisätietoja: 
Lainsäädäntöneuvos Markus Teräväinen, puh. 0295 530 719, markus.teravainen(at)gov.fi

Myöhästymismaksusäännöksiä täsmennetään ja maatalouden interventiorahastosta tulee alv-velvollinen

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin lisätään täsmentävä säännös, jonka mukaan myöhästymismaksua määrätään silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut liikaa palautukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa. Kyseinen säännös tulee sovellettavaksi tilanteessa, jossa verovelvollinen on ensin ilmoittanut veroilmoituksella palautukseen oikeuttavan arvonlisäveron, mutta liian suurena, ja sen jälkeen ilmoittanut oikaisuilmoituksella oikean, alemman määrän. Muutos selkeyttää ja täsmentää myöhästymismaksun määräämistä koskevia säännöksiä ja siten parantaa verovelvollisen oikeusturvaa ja verotuksen ennakoitavuutta sekä edistää verovelvollisten yhdenvertaista kohtelua.

Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että maatalouden interventiorahasto on erikseen verovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta, eikä siihen sovelleta mitä arvonlisäverolaissa säädetään valtiosta. Arvonlisäverovelvollisena maatalouden interventiorahastolla on oikeus vähentää verollista liiketoimintaansa varten ostamistaan tavaroista tai palveluista suoritettavat arvonlisäverot, mikä vähentää tarpeita interventiorahaston lisäpääomittamiseen talousarviosiirroin. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään eräitä muita tarkistuksia.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Pauliina Pitkänen, puh. 0295 530 395, pauliina.pitkanen(at)gov.fi

Virtuaalitapahtumien verotuspaikka ja marginaaliverotusmenettely

Arvonlisäverolain viihde-, kulttuuri- ja urheilutapahtumien sanamuotoja on yhdenmukaistettu arvonlisäverodirektiivin sanamuotoja vastaaviksi. Alennettu verokanta soveltuu samalla tavoin sekä fyysisiin tapahtumiin paikan päällä että suoratoistona lähetettäviin tapahtumiin. Arvonlisäverolakiin lisättiin virtuaalitapahtumien verotuspaikkaa koskevat säännökset. Nämä palvelut verotetaan ostajan sijainnin mukaan.

Marginaaliverotusta koskevia säännöksiä on tarkennettu arvonlisäverodirektiivin edellyttämällä tavalla siten, että kyseinen menettely ei sovellu alennetulla verokannalla hankittujen taide-, keräily- ja antiikkiesineiden jälleenmyyntiin. 

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Tea Niiranen, puh. 0295 530 319, tea.niiranen(at)gov.fi

Väkevien alkoholijuomien alkoholivero nousee 

Väkevien alkoholijuomien alkoholiveroa korotetaan ennustetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti vuosina 2025, 2026 ja 2027. Veronkorotukset ovat 1,3–1,8 prosenttia vuodessa, yhteensä 4,6 prosenttia vuosien 2025–2027 aikana. Korotukset kohdistuvat yli 15-prosenttisiin välituotteisiin, kuten väkevöityyn viiniin, sekä yli 10 prosenttisiin etyylialkoholijuomaryhmän juomiin, kuten viskiin ja votkaan.

Veronkorotusten seurauksena etyylialkoholijuomaryhmän juomien hinnat nousevat arviolta noin prosentin ja välituotteiden hinnat noin puoli prosenttia kunakin veronkorotusvuonna.

Veronkorotusten arvioidaan lisäävän alkoholiverokertymää vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa vuosina 2025 ja 2026 ja noin neljä miljoonaa euroa vuonna 2027.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 0295 530 183, pia.kivimies(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen, puh. 0295 530 577, jenni.oksanen(at)gov.fi

Pertunmaan ja Mäntyharjun kunnat yhdistyvät ja osa Lempäälän kunnasta siirtyy Tampereen kaupunkiin 

Pertunmaan ja Mäntyharjun kunnat yhdistyvät uudeksi Mäntyharjun kunnaksi. Yhdistyminen perustuu Pertunmaan kunnanvaltuuston ja Mäntyharjun kunnanvaltuuston toukokuussa 2024 hyväksymään yhdistymissopimukseen.

Kuntajakoa Lempäälän kunnan ja Tampereen kaupungin välillä muutetaan siten, että noin 112 hehtaarin alue siirtyy kuntien yhteisen esityksen mukaisesti Tampereen kaupunkiin.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen, puh. 0295 530 122, suvi.savolainen(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, puh. 0295 530 027, anu.hernesmaa(at)gov.fi

Kevan valvonta siirretään valtiovarainministeriöstä Finanssivalvontaan 

Työeläkelaitos Kevan valvonta siirretään valtiovarainministeriöltä kokonaan Finanssivalvonnan tehtäväksi. Samalla Finanssivalvonnan Kevaan kohdistuvia valvontavaltuuksia laajennetaan Finanssivalvonnan uutta valvontatehtävää vastaaviksi.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Ville Koponen, puh. 0295 530 504, ville.koponen(at)gov.fi

Julkisten hankintojen kansallisen ilmoitusjärjestelmän ylläpitovastuu valtiovarainministeriöltä Valtiokonttorille

Valtiokonttorin tehtävänä on vuoden 2025 alusta alkaen ylläpitää julkisten hankintojen palvelu Hilmaa. Palvelussa julkisen sektorin ostajat voivat kilpailuttaa hankintojaan sekä ilmoittaa tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan ja päättyneiden kilpailutustensa tuloksista.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n valtion osakeomistukset valtiovarainministeriön omistajahallintaan

Suomen yliopistokiinteistöjen valtion omistamien osakkeiden omistajahallinta siirretään Senaatti-kiinteistöiltä valtiovarainministeriölle 1.1.2025 alkaen. Omaisuuden arvo on 171,3 miljoonaa euroa. Omistajahallinnan siirron avulla pystytään selkeyttämään valtio-omistajan strateginen omistajaohjaus sekä hallitsemaan SYK Oy:n omistamiseen liittyviä valtion mahdollisia riskejä nykyistä paremmin. Omistajaohjauksen painopiste on siirtynyt operatiivisista kiinteistö- ja toimitilakysymyksistä strategisemmaksi.

Lisätiedot: 
Finanssineuvos Tero Meltti, puh. 0295 530 770, tero.meltti(at)gov.fi

Aluehallintovirastojen maksut muuttuvat vuoden 2025 alusta

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosille 2025 ja 2026 tulee voimaan vuodenvaihteessa. Suoritteiden tuottamiskustannusten nousun vuoksi valtaosaan aluehallintovirastojen lupien, käsittelymaksujen ja muiden suoritteiden maksuista tehdään 2–3 %:n korotus. Elinkeinovalvonnan maksut nousevat 20 % ja yhteisölainsäädännön maksut 10 %. Sähköisessä asiointijärjestelmässä vireille pantujen alkoholihallinnon lupien maksuja alennetaan 10 %. Muutokset perustuvat kustannusseurantaan.

Asetus on voimassa enintään siihen asti, kunnes valtion aluehallintouudistus toteutuu ja Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa. Aluehallintovirastojen maksulliset suoritteet siirtyvät pääosin Lupa- ja valvontaviraston tehtäväksi.

Lisätiedot:
Lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela, puh. 0295 530 116, elina.isoksela(at)gov.fi

Valtiovarainministeriöstä keskitetty yhteispiste koordinoimaan Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksen kansallista toimeenpanoa

Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen yhteentoimivuuden kehittämistä edistävän Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksen täysimääräinen soveltaminen alkaa 12.1.2025. Asetus velvoittaa rajat ylittävien julkisten palveluiden tarjoajia, kuten EU:n toimielimiä, valtion viranomaisia, kuntia ja hyvinvointialueita. 

Valtiovarainministeriö toimii jatkossa keskitettynä yhteyspisteenä, koordinoi asetukseen liittyviä kysymyksiä sekä tukee sen soveltamisessa. Ministeriö toimii myös Suomen edustajana strategista digitalisaation yhteistyötä edistävässä Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnassa.  

Lisätiedot: 
Neuvotteleva virkamies Suvi Remes, puh. 0295 530 043, suvi.remes(at)gov.fi

Hallintopolitiikka Hyvinvointialueet Julkisen hallinnon ICT Kunta-asiat Rahoitusmarkkinat Talousnäkymät Talouspolitiikka Valtio työnantajana Verotus