Kansallinen koronatestaus- ja jäljitysstrategia päivitettiin muuttuneen epidemiatilanteen vuoksi
Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt kansallista koronatestaus- ja jäljitysstrategiaa. Testauksen periaatteena on edelleen tunnistaa tartunnat nopeasti, ehkäistä tartuntojen leviäminen väestössä ja suojella erityisesti henkilöitä, joilla on kasvanut riski vaikealle tautimuodolle.
Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta edelleen olla mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja testitulos valmistuu vuorokaudessa, mutta samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa.
Päivitetyn strategian mukaisesti näyte tulisi ottaa myös henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita ja jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta tai joilla on todettu koronavirusinfektio aiemmin ja annettu vähintään yksi koronarokotus sekä alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita.
Strategian mukaan koronavirusnäyte on perusteltua ottaa erityisesti seuraavissa tapauksissa:
- kaikki sairaalahoitoon ja sairaalan päivystyspisteisiin tulevat potilaat
- koronavirustapaukselle edeltävän kahden viikon sisällä altistuneet
- henkilöllä, jolla on vakavalle koronavirustaudille altistavia riskejä, mukaan lukien raskaus
- henkilöt, joiden toisesta rokotusannoksesta on kulunut yli viisi kuukautta ja jotka eivät ole vielä saaneet tehosteannosta
- sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukkaat.
Alle 12-vuotiailta lapsilta näyte tulisi ottaa erityisesti silloin, jos lapsen perhepiirissä on henkilöitä, joilla ei ole täyttä rokotussuojaa, lapsi on altistunut edeltävän kahden viikon sisällä tai lapsen infektio-oireet edellyttävät testausta lääkärin arvion mukaan.
Lisäksi strategian päivityksen mukaisesti kotitestauksen hyödyntämistä laajennetaan ja ohjeistetaan väestöä kotitestien käyttöön liittyen. Testausta laajennetaan kotitestauksen piiriin niin työpaikoilla kuin kouluissa. Muutos tehdään hallitusti ja valmistellaan yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Kansallisen koronatestauksen asiantuntijaryhmän yhteyteen perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on laatia suunnitelmat kotitestien hyödyntämisestä erilaisissa tartunta- ja altistustilanteissa laboratoriotestauksen rinnalla.
Koronavirustartuntojen jäljityksen tavoitteena on testata ja tunnistaa tartunnalle altistuneet henkilöt mahdollisimman varhain jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Kunnat huolehtivat tartunnanjäljityksen tarkoituksenmukaisesta resursoinnista saatavilla olevien resurssien puitteissa.
Epidemian tehokas torjunta edellyttää jatkuvaa kykyä tehdä tarvittaessa myös nopeita karanteenipäätöksiä ajankohtaiseen riskiarvioon perustuen. Karanteenit on tarkoituksenmukaista kohdentaa niin, että altistumistilanteita saadaan mahdollisimman paljon estettyä.
Strategiassa todetaan, että Suomessa tulisi seurata kansainvälisen tutkimustiedon ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohjeistuksen mukaisia karanteeni- ja jäljityskäytäntöjä sekä lasten että aikuisten osalta.
Testauksen ja jäljityksen toteuttamisessa on otettava huomioon alueellinen ja paikallinen tilanne sekä sen pohjalta viranomaisten tekemät päätökset testauksen ja jäljittämisen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta.
Strategia, joka on luonteeltaan suositus, on osa hallituksen linjaamaa hybridistrategian uudistamista ja sen toimintasuunnitelmaa. Strategia seuraa hybridistrategian uudistuksen keskeisiä periaatteita ja linjauksia.
Kansallisen Covid-19-testaus- ja jäljitysstrategian päivitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen laboratorioverkoston LAB7:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Lisätietoja:
Pasi Pohjola, strategiajohtaja, STM, [email protected]
Taneli Puumalainen, osastopäällikkö, STM, [email protected]
Mikko Pietilä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, [email protected]