Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusrikos – Suomi tehostaa toimia uhrien auttamiseksi

Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään maanantaina 25. marraskuuta. Sosiaali- ja terveysministeriö nostaa tällä viikolla yhteistyökumppaneineen esille naisten, lasten ja perheväkivallan vähentämisen mm. kahdessa EU-puheenjohtajakauden sivutapahtumassa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusrikos. YK:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti joka kolmas nainen kokee fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, usein lähisuhteessaan. Tämä väkivalta jää pääosin piiloon ja siitä vaietaan. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus puuttua väkivaltaan.

EU:n tilastot osoittavat, että Suomessa on vielä paljon tehtävää naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, ns. Istanbulin sopimus, tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Sen myötä työ seksuaalirikosten ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi on tehostunut ja sitä tehostetaan edelleen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa ja puuttumisessa on parannettavaa joka hallinnonalalla sosiaali- ja terveyspalveluista rikoksentorjuntaan. On myös tärkeää edistää naisten tasa-arvoa sekä auttaa naisia tunnistamaan omat taloudelliset ja muut oikeutensa.

Väkivallan monet muodot ja haitalliset vaikutukset

Väkivalta tai sen uhka voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista. Se voi olla lähisuhde- ja perheväkivaltaa, kuten psykologista alistamista, parisuhteessa tapahtuvaa raiskausta, lyömistä ja pahoinpitelyä, pahimmillaan jopa kuoleman tuottamista. Se voi olla seksuaalista häirintää, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, avioliittoon pakottamista, digitaalisessa mediassa tai kaduilla tapahtuvaa häirintää tai vainoamista. Se voi olla ihmiskauppaan liittyvää alistamista ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Se voi olla tyttöjen sukuelinten silpomista, lapsiavioliittoja tai ns. kunniaan liittyvää väkivaltaa.

Väkivalta aiheuttaa haitallisia psykologisia, seksuaalisia ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia seurauksia. Vaikka väkivaltaa voi joutua kokemaan kuka tahansa, jotkut tytöt ja naiset ovat muita haavoittuvampia. Näitä ovat esimerkiksi nuoret tytöt, vammaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat, maahanmuuttajat ja pakolaiset sekä naiset, jotka identifioituvat lesboiksi, biseksuaaleiksi, trans- tai intersukupuolisiksi.

Väkivallan uhri saa apua maksutta – puhelimitse, turvakodissa, tukikeskuksissa

Väkivaltaa kokevat naiset ja lähisuhdeväkivallan uhrit, heidän läheisensä ja ammattilaiset voivat ympäri vuorokauden soittaa ilmaiseksi auttavaan puhelimeen, Nollalinjalle, 080 005 005. Puhelun voi tehdä nimettömänä. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Nollalinjalla päivystävät koulutetut ja kokeneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka kuuntelevat, tukevat ja neuvovat.

Viime vuosina Suomen turvakotiverkostoa on laajennettu voimakkaasti. Asukkaille maksuttomienturvakotien saavutettavuus on parantunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Turvakodeissa saa suojaa väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakodissa tarjotaan akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta.

Helsingin, Turun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisissa keskussairaaloissa toimivat seksuaalirikosten uhrien matalan kynnyksen tutkimus- ja tukikeskukset, ns. Seri-tukikeskukset. Oulun yliopistolliseen sairaalaan keskus avautuu helmikuussa 2020. Seri-tukikeskusten myötä seksuaalirikoksen uhri saa tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Tukikeskuksen palveluihin kuuluvat muun muassa oikeuslääketieteelliset tutkimukset laboratoriokokeineen, tarvittavat lääkkeet ja rokotukset, tilanteen kokonaisarvio, akuutti psykososiaalinen tuki, ohjaus ja jatkohoito. Tukikeskuksesta saa myös tietoa muista tukipalveluista. Seri-tukikeskus parantaa uhrin mahdollisuutta saada pitkäkestoista apua.

Suomessa on otettu käyttöön moniammatillinen riskinarviointimalli (MARAK), jonka avulla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Moniammatillisessa työryhmässä laaditaan väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja siten parannetaan hänen turvallisuuttaan. Nykyisellään vuonna 2019 Suomessa toimii 37 paikallista MARAK-ryhmää.

Lastenasiantalo -malli tulee Suomeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön tukemana sekä Nollalinjan että turvakotien toimintaa ja kehittämistä. Lisäksi THL vahvistaa edelleen SERI-tukikeskustyötä ja MARAK-ryhmien toimintaa.

Tänä vuonna THL on käynnistänyt lisäksi Barnahus-hankkeen eli Lastenasiantalo -mallin mukaisen toiminnan Suomessa. Sen tavoitteena on varmistaa lapsille lapsikeskeinen, moniammatillinen ja viiveetön seksuaali- ja väkivaltarikosten tutkintaprosessi sekä varmistaa lapselle ja perheelle riittävä ja oikea-aikainen tuki ja hoito.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde p. 0295 163 177
Johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715

Aiheeseen liittyviä Suomen EU-puheenjohtajakauden sivutapahtumia:

• 26.11.2019 Supporting non-violent and participatory childhoods -konferenssi
• 26.-27.11. Stop the backlash – stop domestic violence -konferenssi
• 28.11. seminaari Kaksi vuotta ilmoituksesta tuomioon, miten vähentää lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta- ja oikeusprosessien kestoa

Verkossa:

• Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
• Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö (THL)
• Euroopan Neuvoston kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä
• UN Women Executive Director’s Statement for the International Day for the Elimination of Violence against Women, 25 November 2019
• Declaration on the Elimination of Violence Against Women