Sote-ammattilaisten kokemuksia hyödynnettävä paremmin tiedontuotannossa

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää ammattihenkilöiden kokemuksia kirjaamisesta osana päivittäistä asiakas- ja potilastyötä. Kysymme lääkäreiltä, sairaanhoitajilta, lähihoitajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta, kuinka paljon kirjaaminen vie ammattilaisten työaikaa. Lisäksi kokoamme tietoa siitä, millaisia hyötyjä ammattilaiset kokevat kirjaamisen tuovan. 

Kirjauksia tekevän sote-ammattilaisen näkökulma näkyviin

Eduskunnan tarkastusvaliokunta huomautti keväällä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä painotetaan liian usein johdon näkökulmaa. Järjestelmään tietoja kirjaavan ammattilaisen näkökulma pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Ongelma on tunnistettu, mutta sen laajuudesta ei ole luotettavaa tietoa.  
 
Taustalla on julkishallinnossa pitkään jatkunut tiedolla johtamisen kehityskulku, jossa usein laajennetaan tiedon tuotantoa. Tietoja kirjataan palvelutoiminnassa käytettäviin tietojärjestelmiin yhä enemmän ja määrämuotoisemmin. Lisäksi tietoa tuotetaan erilaisia lakisääteisiä rekisteri- ja tilastotarkoituksia varten.  
 
Asiakas- ja potilastyössä syntyvä tieto on tietysti tärkeää potilasturvallisuuden, palvelujen kehittämisen ja koko sote-järjestelmän ohjauksen näkökulmasta. On kuitenkin yhtä tärkeää muodostaa selkeä käsitys siitä, mitä tietoja aidosti tarvitsemme ja minkälaisia kustannuksia tiedon kerääminen aiheuttaa. 

Kustannusvaikuttavuuden näkökulmaa ei voi ohittaa tiedonkeruussa 

Hyvinvointialueiden henkilöstökulut ovat vuositasolla noin 10 miljardia euroa. Emme tiedä kuinka suuren osuuden työajasta eri ammattiryhmät käyttävät tietojen syöttämiseen, mutta arviot tästä liikkuvat 20-35 prosentin välillä. Vuosittaiset kustannukset ovat siis miljardiluokkaa. Tästäkin syystä tiedonkeruun ja kirjaamisen vaikuttavuutta pitäisi kaikin keinoin edistää.  

Työ vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi hyvä aloittaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 
 
Kuinka paljon tiedon tuottaminen aiheuttaa kustannuksia hyvinvointialueille? 
Mitä hyötyjä saamme kerätystä tiedosta ja miten seuraamme hyötyjen toteutumista? 
Mitkä ovat suurihyötyisimpiä tietoja ja mikä on sellaista, josta voisimme luopua? 

Tiedontuotannon kehittäminen on osa tiedolla johtamista 

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä Hyvän työn ohjelma, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä viihtymistä ja jaksamista. Samaan aikaan meneillään on Digitaalinen sosiaali- ja terveydenhuolto-ohjelma. Sen tavoitteena on edistää toimialan digitalisaatiokehitystä. Nyt käynnistyvä selvitys toteutetaan näiden kahden ohjelman yhteistyössä. 
 
Tiedolla johtaminen on tärkeää tai jopa välttämätöntä, mutta suutarinkin lapsella on oltava omat kenkänsä. Tiedontuotannon kehittämistä on pystyttävä perustelemaan nykyistä paremmin kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Selvitys ei tietenkään vastaa kaikkiin kysymyksiin, mutta sen avulla saamme valaistua ammattilaisten näkökulmaa, joka nyt on heikosti esillä.  

Markku Heinäsenaho
erityisasiantuntija