Yhteistyöalueilla on paljon hyviä käytäntöjä – kannustan jakamaan niitä eteenpäin

Tammi- ja helmikuussa vierailin sosiaali- ja terveysministeriön virkakunnan kanssa viidellä yhteistyöalueella. Järjestimme aluekiertueella kuusi eri tilaisuutta, joihin osallistui sekä alueiden poliittisia päättäjiä että virkahenkilöitä.

Tapaamisteni tavoitteena oli vahvistaa hyvinvointialueiden ja ministeriön välistä matalan kynnyksen vuorovaikutusta. Samalla rakensimme yhteistä ymmärrystä siitä, mitä alueille tällä hetkellä kuuluu. 
Aluekierros toteutettiin Learning Cafe -menetelmällä.  Learning Cafe -pöydissä teemoja oli viisi: hyvä johtajuus, hyvät käytännöt ja niiden levittäminen, sote-järjestelmä 2030-luvulla, kriisinkestävyys ja kriisinvalmius sekä digitalisaatio ja tekoäly ratkaisuna. Jokainen näistä viidestä teemasta on ajankohtainen ja valtakunnallisesti merkittävä.

Tiedossani oli jo ennen kierrosta paljon hyvinvointialueiden hyviä toimintamalleja ja toimivia käytäntöjä. Valitettavasti nämä hyvät käytännöt eivät aina leviä koko maahan tai edes toisille hyvinvointialueille. Siksi halusin paneutua juuri tähän asiaan keskusteluissani yhteistyöalueiden kanssa.

Alueet ovat keskenään erilaisia eivätkä kaikki hyvät käytännöt tai toimintamallit istu kaikkialle. Moni kuitenkin soveltuisi hyvin laajemminkin hyödynnettäväksi. Esimerkkejä monista lupaavista toimintamalleista on paljon. Kannustan jakamaan niitä rohkeasti eteenpäin.

Kymenlaakson hyvinvointialueella käytössä on sosiaalipalvelujen asiakasneuvonta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikäihmisten palveluja täydentää liikkuva palveluauto, Gerbiili. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on otettu käyttöön ikääntyneiden kotiutuksessa Kotia kohti -malli. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella psykiatriset sairaanhoitajat jalkautuvat kouluihin. Pohjanmaan hyvinvointialueella operatiivinen tilannekuva –malli tukee hyvinvointialueen johtamista. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kokeillaan parhaillaan ammatinharjoittajamalliin perustuvaa omalääkärimallia. Satakunnassa toimii erityisesti ikääntyneiden akuuttitilanteiden hoitoon kehitetty Combilanssi, jossa voidaan tarvittaessa ottaa verinäytteitä ja aloittaa myös antibioottihoito. Listaa voisi jatkaa pitempäänkin.

Hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita. Kun hyviä käytäntöjä onnistutaan jakamaan ja niitä aletaan soveltaa usealla tai jopa kaikilla hyvinvointialueilla, voivat palvelujen laatu ja vaikuttavuus parantua merkittävästi. Kaikki tämä voi tuoda myös säästöjä ja siten helpottaa alueiden taloudellisia paineita. 

Jotta hyvien käytäntöjen levittäminen onnistuisi, olisi alueen kehittämistoiminnot kytkettävä osaksi hyvinvointialueiden perustoimintoja. Lisäksi on vahvemmin haettava vertaiskehittämisen ja oppimisen mahdollisuuksia. Näihin voitaisiin tarjota myös kaikille alueille tukea valtakunnallisesti. Samalla olisi voitava luopua joistakin vanhoista toimintamalleista. Tässä riittää jokaisella alueella vielä tehtävää.

Aluekiertue osoitti, että erityispiirteistään huolimatta hyvinvointialueilla ja yhteistyöalueilla on keskenään enemmän samankaltaisuuksia kuin erottavia tekijöitä. Yhteinen kehittäminen ja vuorovaikutus hyödyttävät kaikkia alueita. Tämän toivoisin entisestään vahvistuvan. 

Haluan kiittää kaikkia aluekierrokselle osallistuneita aktiivisesta osallistumisesta, keskusteluihin heittäytymisestä ja näkökulmien jakamisesta.

Kaisa Juuso
sosiaali- ja terveysministeri