Uudistettu kyberturvallisuusstrategia vastaa muuttuneeseen toimintaympäristöön

Suomen kyberturvallisuusstrategia on uudistettu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Strategia vie kyberturvallisuuden vahvemmin osaksi kokonaisturvallisuuden mallia.

Edellinen kyberturvallisuusstrategia julkaistiin vuonna 2019, minkä jälkeen Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi muun muassa koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Toimintaympäristön muutoksesta johtuen strategiassa on kokonaan uutena asiakokonaisuutena reagointi ja vastatoimet.

Kyberturvallisuudesta erottamaton osa kokonaisturvallisuutta

Uudistetun kyberturvallisuusstrategian tavoitetila ulottuu vuoteen 2035. Tavoitteena on, että kyberturvallisuus on erottamaton osa Suomen kokonaisturvallisuutta. 

- Kyberturvallisuusstrategia kertoo Suomesta paljon. Aina kun kyse on Suomen turvallisuudesta, pyrimme parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Vaikka kyberturvallisuuden tilanne on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna hyvä, emme voi tyytyä nykytilaan, vaan kyberturvallisuutta on parannettava jatkuvasti. Meidän on kehitettävä osaamistamme laaja-alaisesti ja hyödynnettävä teknologiset mahdollisuudet, mutta myös ymmärrettävä niihin liittyvät uhat, liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne sanoo.

Strategia on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat

• osaava, innovatiivinen ja kokeileva kyberekosysteemi
• vahva yhteiskunnan kyberresilienssi ja toimintavarmuus
• vankka kansallinen ja kansainvälinen yhteistoimintamalli
• oikea-aikainen uhkiin reagointi ja turvattu suvereniteetti.

Jokaiselle osa-alueelle on muodostettu omat strategiset tavoitteet ja kehittämisehdotukset.

Strategia on uudistettu osana laajempaa turvallisuusjohtamisen kehittämishanketta

Valtioneuvoston kanslia asetti 8.3.2024 hankkeen valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämiseksi. Osana hanketta asetettiin valtion kyberturvallisuusjohtajan johtama alatyöryhmä valmistelemaan Suomen kyberturvallisuusstrategian uudistamista. Työryhmän lisäksi strategian valmisteluun on osallistunut lähes sata julkisen ja yksityisen sektorin, tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen toimijaa.

- Kiitokset kaikille niille sadoille asiantuntijoille, jotka antoivat panoksensa kyberturvallisuusstrategian valmisteluun. Yhteistyö jatkuu toimeenpanosuunnitelman valmistelun parissa, valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen sanoo.

Kyberturvallisuusstrategian uudistamisessa on otettu huomioon EU:n päivitetyn kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2-direktiivi) vaatimukset kansalliselle kyberturvallisuusstrategialle sekä muu aiheeseen liittyvä keskeinen strategia- ja selontekotyö.

Mitä seuraavaksi?

Kyberturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelman valmistelu on aloitettu valtion kyberturvallisuusjohtajan johdolla. Toimeenpanosuunnitelmassa tullaan määrittämään tarkemmat kehittämistoimet strategian ehdotusten pohjalta. Toimeenpanosuunnitelman on tarkoitus valmistua joulukuussa 2024.

Hallitusohjelmaan kirjattu informaatiopuolustus on tarkoitus huomioida osana strategisen viestinnän toimintamallia ja puolustusjärjestelmän osalta osana valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa.

Lisätietoja:

valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen, p. 0295 342 212, [email protected]
tietohallintojohtaja Mikko Soikkeli, puolustusministeriö, p. 0295 140 157, [email protected]
osastopäällikkö Harri Martikainen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 856, [email protected]