Komission LULUCF-esityksestä päästiin kolmikantaneuvotteluissa alustavaan sopuun
Euroopan komission kesällä 2021 julkaiseman laajan 55-valmiuspaketin (Fit for 55) kaikki lainsäädäntöaloitteet ovat nyt edenneet kolmikantaneuvottelujen vaiheeseen. Torstaina 10.11. neuvoteltiin aamuyöhön asti maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevasta LULUCF-asetuksesta. Neuvottelutulos saavutettiin, mutta sopu on vielä alustava, kunnes virallinen hyväksyntä on tehty.
LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Metsät ja maaperä ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa, ja asetuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenvaltioita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.
Kompromissiesityksen sisältö
Asetuksen toteutus oli jaettu komission alkuperäisessä esityksessä kolmeen viisivuotiskauteen: 2021–2025, 2026–2030 ja 2031–2035. Ensimmäinen kausi 2021–2025 on jo käynnissä; sen suhteen pysytään jo aiemmin sovitussa, nykyisen asetuksen mukaisessa laskentajärjestelmässä.
Kaudella 2026–2030 tarkastelu pohjautuu LULUCF-sektorin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin. Jäsenmaita edustava neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio hyväksyivät tämän neuvotteluissa yksimielisesti. Myös esitystä EU-tason LULUCF-tavoitteesta vuodelle 2030 kannatettiin yksimielisesti; jäsenmaiden tulisi sen mukaan sitoutua poistamaan ilmakehästä päästöt huomioiden yhteensä -310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030.
Jäsenvaltioiden velvoitteet vuodelle 2030 jäivät lisäksi kompromissiesityksessä saman suuruisiksi kuin komission esityksessä, eli Suomen tavoite säilyi -17,8 miljoonassa hiilidioksidiekvivalenttitonnissa. Vuosien 2026–2029 velvoitteita tarkastellaan kuitenkin esityksen mukaan jatkossa ns. 4-vuotisena budjettina. Sen avulla vaihtelut vuosien välillä tulevat paremmin huomioiduiksi.
Kompromissiesitys on lisäksi vielä epäselvä vuoden 2030 kansallisten tavoitteiden suhteen, sillä rangaistusmenettely (jossa alijäämä vuosilta 2026-2029 kerrotaan kertoimella 1,08) kohdistuu nyt nimenomaan vuoteen 2030. Ylijäämästä ei saisi esityksen mukaan hyvitystä, mutta ns. alisuoriutuminen voisi tiukentaa vuoden 2030 kansallista tavoitetta. Tämän selkiyttämiseksi tulee odottaa lopullista lakitekstiä.
Komissio oli lisäksi esittänyt, että LULUCF-sektorin laskentaan yhdistettäisiin vuodesta 2031 alkaen nekin maatalouden päästöt, jotka nykyisin lasketaan osaksi taakanjakosektoria (ns. AFOLU-sektori). Vuoden 2030 jälkeisestä järjestelmästä osapuolet olivat kuitenkin neuvotteluissa erimielisiä. Tältä osin sovittiinkin, että komissio antaa asiasta uuden lainsäädäntöehdotuksen ja sitä käsitellään myöhemmin erillisessä neuvotteluprosessissa.
Säädöksiä Suomen erillisjoustosta selkiytettiin
”Kansallisesti meille oli todella tärkeää säilyttää Suomelle edellisissä LULUCF-neuvotteluissa kovalla työllä saavutettu erillisjousto”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. ”Ilmastokestävä metsätalous edellyttää kestävää ja aktiivista metsien käyttöä ja hoitoa, eikä uusiutuvan puuraaka-aineen tuottajamaita tulisi rangaista”, hän jatkaa.
Suomen EU-velvoitteessa kaudelle 2021–2025 tullaan parhaimmillaankin saavuttamaan vain nollatulos eli LULUCF-sektorilta ei laskentasäännöistä johtuen voi syntyä ylijäämää. Ylimääräisiä nieluyksiköitä ei siten synny käytettäväksi Suomelle asetetun taakanjakovelvoitteen täyttämiseen. Säännöstä Suomelle kaudelle 2021–2025 sovitusta erillisjoustosta selkiytettiin vielä neuvotteluissa.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tavoitteeseen pyritään monin eri keinoin. Suomen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimeenpano tähtää merkittävään päästöjen vähentämiseen ja nielujen kasvattamiseen ja tukee siten Suomen EU-velvoitteen täyttämistä.
Merkittävää osaa MISU-suunnitelmaan kirjatuista toimenpiteistä toteutetaan jo maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa. Kokonaisuudesta rahoitetaan parhaillaan jo yli sataa eri tahojen yhteistyönä toteutettavaa tutkimus- tai kehittämishanketta.
Lue lisää:
- ‘Fit for 55’: provisional agreement sets ambitious carbon removal targets in the land use land use change and forestry sector (Euroopan neuvoston tiedote 11.11.2022)
- Ks. myös EU:ssa sopu 2030-ilmastotavoitteen jaosta jäsenmaiden kesken – Suomen päästövähennysvelvoitteeksi -50 % (YM:n tiedote 9.11.2022)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
johtava asiantuntija Lotta Heikkonen, p. 029 516 2074, lotta.heikkonen(at)gov.fi