Lohen kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella – Säätely perustuu tutkittuun tietoon
Hallitus hyväksyi tänään lohiasetuksen, joka säätelee merialueen kaupallista lohenkalastusta. Lohenkalastuksen ajallinen ja alueellinen säätely säilyy pääosin ennallaan, mutta mukana on myös muutoksia.
Lohen kaupallista kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella. Jotta kalastus ei painottuisi liikaa lohen alkuvaellukseen, aikaistetun kalastuskauden aikana saa pyytää enintään 25 prosenttia kunkin kalastajan lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä. Lisäksi kaikki lohet tulee ottaa saaliksi eli lohien valikointi koon perusteella on kiellettyä ja kaikki saaliiksi saadut lohet tulee merkitä, jotta saaliin seurantaa ja valvontaa voidaan tehostaa.
1-ryhmän kaupallisten kalastajien osalta säätelyä muutetaan siten, että jatkossa he voivat kalastaa enintään 25 prosenttia omasta lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään seuraavina aikoina:
- yhdellä rysällä Selkämerellä 1.5.–9.6., Merenkurkussa 6.5.–14.6., Perämerellä 11.5.–19.6. ja Perämeren pohjukassa 16.5.–24.6.
- Tornionjoen edustalla 17.6. klo 12.00 –24.6. välisenä aikana kahdella rysällä.
- Ii- ja Oulujoen terminaalialueilla yhdellä rysällä 11.5.–16.6. ja Kemijoen terminaalialueella 16.5. – 16.6.
- Terminaalialueilla muutetaan säätelyä lisäksi siten, että niillä saa kalastaa kolmella rysällä 17.6.–24.6. välisenä aikana ja kahdeksalla rysällä 25.6. alkaen.
Lohiasetusta muutettiin lausuntojen ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen perusteella
Lohenkalastuksen säätely perustuu tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin. Lohiasetuksesta pyydettiin lausuntoja aiemmin keväällä, jonka lisäksi maa- ja metsätalousministeriö pyysi Luonnonvarakeskukselta lisäselvityksen aiheesta. Luonnonvarakeskuksen mukaan asetuksen muutokset eivät vaaranna luonnonlohikantoja.
Lausuntojen ja selvityksen perusteella aikaistettu kalastuskausi siirrettiin suunniteltua myöhemmäksi. Lisäksi terminaalialueen kalastuksen säätelyä muutettiin siten, että kalastus kohdistuu entistä vähemmän luonnonlohikantoihin ja mahdollistaa kaupallisten kalastajien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hyödyntämisen. Lohen merkintävelvollisuutta täsmennettiin siten, että kaikissa kokonaisissa kaloissa on oltava merkki myös tukku- ja vähittäiskaupassa.
Säätelyllä pyritään turvaamaan luonnonlohikantojen myönteinen kehitys
Suomen lohen kalastuskiintiöt Pohjanlahdella ovat pienentyneet. Vuoden 2017 kiintiö on enintään noin 27 600 lohta, kun vuonna 2013 se oli noin 35 000 lohta. Kalastajien toimijakohtaiset lohen kalastuskiintiöt ovat tästä johtuen tälle vuodelle noin 20–30 prosenttia pienemmät kuin kalastajien keskimääräiset saaliit aiempina vuosina. Asetuksen muutoksella mahdollistetaan kotimaisen lohen pääsy juhannusmarkkinoille ja saaliin arvon nouseminen.
Aikaistettu kalastus sallitaan tiukin reunaehdoin, jotta voidaan olla varmoja siitä, että merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnonlohikantojen tilaan ei pääse syntymään. Aikaistetun kalastuksen aikana kalastetaan vuonna 2017 enintään noin 5 500 lohta, joista noin 3 500 voidaan arvioida olevan luonnonlohia. Tämä ei siis tarkoita kalastuksen lisäämistä, vaan sitä, että kyseinen määrä lohia kalastetaan aikaisemmin kuin aiemmin. Kalastus kohdistuu siis entistä tasaisemmin koko lohen nousuun ja enemmän myös suuriin kaloihin, joiden osuus ensimmäisinä vaeltavissa kaloissa on keskimääräistä suurempi. Kolmena viime vuotena mereltä Tornionjokeen nousseiden kalojen määrä on ollut keskimäärin noin 100 000 lohta, joten aikaistetun kalastuskauden saalis on pieni luonnonlohen kokonaisnousuun verrattuna.
Toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän käyttöönotosta johtuen lohet kalastetaan pääosin samoilla alueilla kuin aiemminkin, eikä luonnonlohien osuuden kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista arvioida muuttuvan merkittävästi. Lisäksi terminaalialueiden säätelyn muutoksilla pyritään vaikuttamaan luonnonlohikantoihin myönteisesti suuntaamalla kaupallista kalastusta entistä vähemmän luonnonlohiin.
Seurannan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaupalliset kalastajat antavat saaliistaan kattavasti tietoa Luonnonvarakeskukselle. Näin säätelyn vaikutuksia lohikantoihin saadaan riittävästi tietoa.
Lohiasetuksella pyritään varmistamaan elinvoimaiset ja monimuotoiset lohikannat, jotka ovat Suomen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteena. Lisäksi halutaan luoda hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa- ajan kalastukselle sekä kalastusmatkailulle. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa lohiasetusten muutosten vaikutuksia aktiivisesti parhaan tutkimustiedon pohjalta, kehittää lohenkalastuksen valvontaa edelleen ja muuttaa lohiasetusta tarvittaessa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalatalousneuvos Risto Lampinen, risto.lampinen(at)mmm.fi, p. 0295 162 458