Pohjoismaiset ravitsemussuositukset pohjana suomalaisille suosituksille – päivitystyö käynnistyy
Nyt julkaistut yhteispohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat olemaan pohja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) laatimille kansallisille ravitsemussuosituksille, kuten aiemmillakin kerroilla. VRN:n jäsenistä koostuva työryhmä valmistelee parhaillaan kansallisten ravitsemussuositusten päivittämisen prosessia. VRN nimeää päivittämistä varten asiantuntijatyöryhmän. Kansalliset suositukset julkaistaan vuoden 2024 aikana.
VRN:n puheenjohtaja Markku Tervahauta kiittää yhteispohjoismaista työryhmää ja kirjoitustyössä mukana olleita noin 400 asiantuntijaa arvokkaasta työstä. Nyt on koottu uusin tutkimusnäyttö ravintoaine- ja ruokaryhmäkohtaisille suosituksille entistä laajemmin ympäristönäkökulmat huomioiden.
– Uudet ravitsemussuositukset antavat työkaluja planetaarisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, jossa ihmisen lisäksi huomioidaan luonto, Tervahauta toteaa. – Nyt voimme suomalaisten ravitsemussuositusten laatimisessa keskittyä oman väestön ruuankäyttöä, ravinnonsaantia ja terveyttä koskevaan tietoon ja meillä ilmenneisiin haasteisiin, Tervahauta jatkaa.
Ravitsemussuositus on tarkoitettu väestötason ravitsemuksen ja kansanterveyden parantamiseen, ruokapalvelujen kehittämiseen sekä terveyttä edistävää ja kestävää ruokajärjestelmää koskevaan päätöksentekoon ja toimenpiteiden suunnitteluun.
– Uusissa ravitsemussuosituksissa ei ole mitään vallankumouksellista, vaikka niissä toki pyritään nykyistä laajemmin ottamaan huomioon eri ruokien ekologinen kestävyys. On jo pitkään ollut tiedossa, että ruoka, joka on hyväksi ympäristölle, on sitä myös terveydelle – nyt tämä viesti täsmentyy, kun ruoantuotannon kestävyydestä on julkaistu paljon uusia tutkimustuloksia, sanoo VRN:n varapuheenjohtaja Sebastian Hielm.
Professori Maijaliisa Erkkola kertoo, että ruokaryhmäkohtaisten kestävyystavoitteiden pohjana on olemassa oleva tutkimusnäyttö ja laaja kansainvälinen tieteellinen arviointi.
– Suomalaisia suosituksia päivitettäessä on tärkeää arvioida väestön nykyistä ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia suhteessa uusiin pohjoismaisiin suosituksiin ja sen pohjalta arvioida erillisten painotusten tarvetta. Meidän on mahdollista olla ympäristövaikutusten osalta myös kunnianhimoisempia, Erkkola muistuttaa.
Jo aikaisempienkin pohjoismaisten suositusten laatimisessa mukana ollut professori Ursula Schwab toteaa, että pohjoismaiset suositukset luovat erinomaisen pohjan kansallisten suositusten työstämiseen.
– Pohjoismaiset suositukset ovat tarkentuneet muutamien ravintoaineiden osalta. Nämä muutokset tullaan huomioimaan kansallisissa suosituksissamme. Tarkentuneet suositukset ohjaavat myös ruoka-aineryhmittäisiä suosituksia erityispiirteemme huomioiden, Schwab kuvaa tulevaa työtä.
Lisätietoja suomalaisten ravitsemussuositusten päivittämisestä
Markku Tervahauta, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) puheenjohtaja, Puh. 029 524 6001, [email protected]
Sebastian Hielm, VRN:n varapuheenjohtaja, Pohjoismaisen ministerineuvoston virkamieskomitean (EK-Livs) jäsen, Puh. 050 524 5761, [email protected]
Maijaliisa Erkkola, Pohjoismaisen suositustyöryhmän ja VRN:n jäsen, Puh. 045 6715455, [email protected]
Ursula Schwab, Pohjoismaisen suositustyöryhmän ja VRN:n jäsen, Puh. 029 445 4528, [email protected]
Sirpa Sarlio, Pohjoismaisen ministerineuvoston virkamieskomitean (EK-Livs) ja VRN:n jäsen, Puh. 029 516 3328, [email protected]